Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ilmaa, maaperää, vesistöä tai pohjavettä pilaavaa päästöä tai sen uhkaa. Ympäristöriski voi uhata ihmisen terveyttä tai elinympäristöä, luontoa ja omaisuutta. Ympäristöriskeihin kuuluvat sekä normaalitoiminnan että poikkeustilanteiden päästöjen aiheuttamat riskit ympäristölle.
Ennakoimattomia ympäristövahinkoja voi syntyä esimerkiksi inhimillisen virheen, laiterikon tai tulipalon seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot maanalaisista säiliöistä ovat tyypillisiä ympäristöriskejä.
Normaalitoiminta voi aiheuttaa ympäristöriskiä esimerkiksi sadevesiviemäreiden kautta pintavesistöille tai savukaasujen sisältämistä yhdisteistä.
Ympäristöriskien hallinnan tavoitteena on jatkuvan tuotannon turvaaminen ja ympäristöstä huolehtiminen
Asiantuntijamme auttavat ympäristövastuun selvittämisessä sekä vakuuttamiseen ja vahinkoselvitykseen liityvissä erityistilanteissa.
Ovatko ympäristöturvallisuuden asiat kunnossa yrityksessäsi?
Lue tärkeimmät ympäristöturvallisuuden kysymykset ja varmista asiat oman yrityksesi osalta.
1. Kerätäänkö tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet omiin, merkittyihin jäteastioihinsa?
2. Pidetäänkö vaarallisista aineista vaarallisuus-merkintöineen ajantasaista luetteloa?
3. Tunteeko henkilöstö omaan työhönsä liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset?
4. Ovatko kaikki prosessilaitteet, rakenteet, puhdistinlaitteet ja hälyttimet säännöllisen ennakkohuollon piirissä?
Jätteet kannattaa aina lajitella yrityksessä jo kustannusten säästämiseksi. Hyötyjätteen kuljetus- ja käsittelyhinnat ovat merkittävästi sekajätteelle asetettuja hintoja halvempia.
Ongelmajäte on jätettä, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Yleisimpiä yrityksissä syntyviä ongelmajätteitä ovat öljyt, akut ja paristot, loisteputket, sähkö- ja elektroniikkaromu, maalit, liimat, lakat ja liuottimet. Yrityksen on tunnettava tuottamansa ongelmajätteet, varastoitava ne erillään muista jätteistä ja pidettävä varastokirjanpitoa. Yritys on vastuussa ongelmajätteistään kunnes ne on toimitettu käsittelijälle, jolla on lupa vastaanottaa ongelmajätettä. Ongelmajätteen varastointiohjeita on koottu Jätelaitosyhdistyksen ylläpitämille Ongelmajäte-sivuille.
Tavanomaisimpia uusiokäytettäviä materiaaleja ovat paperi, pahvi, lasi, metalli ja puu. Näiden sekä bio- ja energiajätteen keräysvaatimuksista voidaan säätää kuntien jätehuoltomääräyksissä. Jätehuoltomääräykset asettavat yrityksille vähimmäisvaatimukset erikseen kerättävistä jätejakeista. Keräysvälineiden tyypistä, väristä, tyhjennysvälistä, kunnossapidosta ja sijoituksesta säädetään myös kuntien jätehuoltomääräyksissä.
Jätteisiin liittyvistä työnantajan velvollisuuksista on säädetty jätelaissa (1072/1993).
Työnantajalla on velvollisuus pitää ajan tasaista luetteloa työpaikalla käytettävistä vaarallisista kemikaaleista. Luetteloon kirjataan kemikaalien kauppanimet, käyttötarkoitukset, arviot käyttömääristä, kemikaalien vaaraluokitustiedot ja saatavissa olevien käyttöturvallisuustiedotteiden päiväykset.
Aina kun luetteloa päivitetään, kannattaa selvittää, kuinka välttämättömiä vaaralliset aineet ovat ja toimittaa tarpeettomat kemikaalit ongelmajätekeräykseen.
Työnantajan käyttöturvallisuustiedotteita ja kemikaaliluetteloa koskevista velvollisuuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001).
Ympäristönsuojelu ja ympäristöriskien tunnistaminen on olennainen osa pk-yrityksen toimintaa.
Kunnossapitohenkilöstön asianmukainen ja ammattitaitoinen toiminta ovat ympäristövahinkojen torjunnassa merkittäviä tekijöitä.
Ota meihin yhteyttä