Korvauksiin liittyvät kysymykset
Muiden hirvieläinten, kuin metsäkauriiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata metsävakuutuksesta. Hirvivahinkoihin voi hakea korvausta valtion varoista metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen kautta.
Vahingon määrä selviää, kun arvioidaan vahingoittuneen puuston määrä ja arvo puutavaralajeittain ennen ja jälkeen vahingon. Vahingon laskennassa huomioidaan myös kohonneet korjuukustannukset ja puutavaralajisiirtymä sekä metsään jäänyt korjaamaton puutavara. Nuorelle puustolle korvataan lisäksi odotusarvon menetys. Käytännön arviointityön hoitaa yleensä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen toimihenkilö Tapiolan toimeksiannosta.
Myrskyvahinkojen enimmäiskorvaukset otettiin käyttöön edellisten suurten myrskyjen jälkeen 1980-luvun puolivälissä. Niiden avulla yhtiön korvausmenoa rajoitetaan suurissa myrskyvahingoissa, minkä ansiosta vakuutusmaksujen korotuspaineet pysyvät aisoissa. Lisäksi enimmäiskorvausmäärä kannustaa korjaamaan myrskypuut pois metsästä, jolloin puiden jäännösarvo saadaan hyödynnettyä. Myrskyvahinkojen suuruus arvioidaan normaalisti (ks. kysymys 2) ja enimmäiskorvausta sovelletaan vain, jos vahingonmäärä ylittää asiakkaan valitseman korvauskaton. Tapiolassa asiakas voi valita enimmäiskorvaukseksi 15 tai 26 euroa kiintokuutiometriltä. Kaikki muut kuin myrskyvahingot korvataan täysimääräisenä ilman enimmäiskorvausmäärää.
Odotusarvolla tarkoitetaan puustosta tulevaisuudessa saatavia hakkuutuloja. Jos vahinko kohdistuu nuoreen puustoon, tappiot syntyvät nimenomaan odotusarvon menetyksestä. Metsävakuutus korvaa tämän odotusarvolisän täysimääräisenä.
Mikäli kasvatat visakoivua tai muuta taloudellisesti arvokkaampaa puulajia, voit ottaa kohteelle erikoispuuvakuutuksen, joka ottaa huomioon puulajin arvon. Erikoispuuvakuutus räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Erikoispuut voi vakuuttaa myös normaalilla metsävakuutuksella, jolloin ne kuitenkin vahinkotilanteessa rinnastetaan normaaleihin puulajeihin.
Ainaisvakuutukset olivat varsin suosittu vakuutusmuoto sotien jälkeen aina 1960-luvulle asti. Ne ovat kuitenkin nykyään erittäin ongelmallisia, koska niiden vakuutusmääriä ei ole sidottu mihinkään indeksiin. Toisaalta inflaation ja toisaalta metsien arvon voimakkaan kasvun vuoksi ainaisvakuutuksissa on voimakas alivakuutussuhde. Tämän takia ainaisvakuutuksista maksettavat korvaukset jäävät nykyään vain muutamaan prosenttiin todellisen vahingon määrästä. Nykyinen Tapiolan metsävakuutus on ns. täysarvovakuutus, joka pysyy aina ajan tasalla metsän arvon noususta riippumatta. Metsän arvoa eli vakuutusmäärää ei tarvitse erikseen määritellä täysarvovakuutusta otettaessa toisin kuin ainaisvakuutuksessa. Täysarvovakuutuksessa ei ole alivakuutuksen vaaraa, kun metsätilan pinta-ala on ilmoitettu oikein.
Mitä vahinkoja ei korvata metsävakuutuksesta?
Metsävakuutuksesta ei korvata niitä vahinkoja, jotka ovat sattuneet tai alkaneet ennen vakuutuksen voimaan tuloa. Lisäksi vahingon aiheuttajista vakuutuksen ulkopuolelle jäävät mm. hirvet, juurikääpä, kuivuus, routa, halla, ravinnepuutokset sekä ilman, veden tai maaperän saastumisen aiheuttamat vahingot.
Metsävakuutusmaksun voi vähentää myyntituloverotuksessa. Vastaavasti vakuutuskorvaukset ovat ennakonpidätyksen alaista tuloa.
Nykyisen Pelastuslain mukaan metsäpalon jälkivartioinnista vastaa metsänomistaja. Mikäli metsänomistaja ei huolehdi jälkivartioinnista, on pelastustoiminnan johtajalla eli palopäälliköllä oikeus teettää jälkivartiointi metsänomistajan kustannuksella. Tapiolan metsäpalovakuutus korvaa kohtuulliset jälkivartiointikustannukset.
Taimikko kannattaa vakuuttaa siinä missä puustokin. Taimikkovahingot korvataan kustannusarvon menetyksen perusteella. Kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kustannuksia, jotka voivat varttuneilla taimikoilla olla reilusti yli 2000 euroa hehtaarilta. Taimikoita tai muitakaan metsikkökuvioita ei tarvitse erikseen mainita metsävakuutusta tehtäessä, vaan ne kuuluvat automaattisesti vakuutuksen piiriin, kunhan koko vakuutettavan metsätilan pinta-ala on ilmoitettu oikein.
Metsätilaa pienempi yksikkö, kuten metsikkökuvio ei pääsääntöisesti voi olla yksinään vakuutuksen kohteena. Rekisteröity metsätila on selkeä ja tunnistettava yksikkö, jonka tiedot säilyvät ajan tasalla toisin kuin yksittäisellä metsikkökuviolla. Metsätilan sisällä oleville erikoispuuviljelmille, kuten visakoivuille, voidaan kuitenkin räätälöidä erillinen vakuutus, jos viljelmistä on saatavissa ajan tasaiset kartta- ja kuviotiedot.
Minimivahingolla tarkoitetaan pienintä vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Vakuutus korvaa vahingon, kun yhden vahinkotapahtuman, esim. myrskyn seurauksena on vahingoittunut vähintään 15 kiintokuutiometriä puustoa. Taimikkovahingoissa minimivahinkona on 0,5 hehtaarin yhtenäinen vahinkoala. Jos minimivahinko ylittyy, vakuutus korvaa vahingon kokonaisuudessaan. Minimivahinkojen avulla vältytään kalliiden vahinkoarviointien tekemiseltä sellaisille vahingoille, jotka jäisivät omavastuuta pienemmiksi.