Kuinka suuri tuleva työeläkkeeni on?
Miten eläkettä haetaan?
Milloin voin jäädä vanhuuseläkkeelle
?
Kuinka paljon eläkeläisenä saa ansaita?
Miten työeläke muodostuu?
Miten osa-aikaeläkkeelle pääsee?
Paljonko osa-aikaeläkkeen määrä olisi?
Mitä on kokoaikatyö ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä?
Mitä ovat osa-aikatyön ansiot?
Miten paljon osa-aikaeläkkeellä saa ansaita?
Työ päättyy – miten käy osa-aikaeläkkeen?
Sairastuminen osa-aikaeläkkeellä – miten käy osa-aikaeläkkeen?
Milloin voi saada työttömyyseläkkeen?
Mikä on eläkeputki?
Karttuneesta työeläkkeestä saa tietoa mm. vuosittain kotiin lähettävästä työeläkeotteesta. Työeläkeotteen voi myös tarkistaa sähköisessä eläkepalvelussa. Eläkepalvelussa voi myös laskea arvion tulevasta vanhuuseläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä tai työkyvyttömyyseläkkeestä. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla.
Lisätietoa työeläkkeistä ja yhteystiedot eläkeneuvontaan löytyvät Tapiolan eläketurva-sivuilta.
Eläke tulee hakea kirjallisesti. Kaikille eläkejeille on oma hakemuslomakkeensa. Hakemuslomakkeen voi tulosta täältä tai lomakkeen voi noutaa Tapiolan tai Kelan toimistoista. Vanhuuseläkettä voi myös hakea sähköisesti eläkepalvelussa. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla.
Sähköisessä eläkepalvelussa voi myös tehdä ennakkolaskelman eläkkeen määrästä. Ennakkolaskelma on arvio tulevasta työeläkkeestä. Eläkkeen lopullinen määrä ja oikeus eläkkeeseen voidaan selvittää vasta, kun eläkettä on haettu.
Työeläkkeen voi saada ikävuosien, sairauden, työttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman perusteella.
Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti itse valitsemanaan ajankohtana 63-68-vuotiaana. Työntekijälle eläke voidaan myöntää, kun hän on täyttänyt vanhuuseläkeiän ja hänen työsuhteensa on päättynyt. Yrittäjällä eläkkeen saaminen ei edellytä työskentelyn päättymistä.
Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 62-vuotiaasta alkaen. Eläkkeen varhentaminen pienentää aina eläkkeen määrää pysyvästi, koska eläkkeen karttuminen päättyy eläkkeelle jäämiseen ja tämän lisäksi eläkkeeseen tehdään 0,6 % varhennusvähennys jokaiselta varhennetulta kuukaudelta. Yhden vuoden varhentaminen pienentää eläkettä siis pysyvästi 7,2 % ja lisäksi eläkettä jää tuolta ajalta karttumatta.
Vanhuuseläkkeen alkamista voi myös lykätä. Lykkäyskorotus on 0,4 % kuukautta kohden. Lykkäyskorotus maksetaan, jos eläkettä lykätään yli 68 vuoden iän.
Osa-aikaeläkkeelle voi siirtyä 58-vuotias henkilö, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 60 vuotta. Osa-aikaeläkkeen saaminen siirtymisestä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikatyöhön siirtymisestä sovitaan työnantajan kanssa. Osa-aikatyössä voi jatkaa saman työnantajan palveluksessa tai siirtyä uuteen työhön tai ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjä voi puolittaa oman työpanoksensa tai siirtyä työntekijäksi.
Työkyvyttömyyden perusteella henkilö voi saada toistaiseksi myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää henkilölle, jonka työkyky on pysyvästi heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi niin, ettei hän kuntoutuksen tai tuen avullakaan pysty jatkamaan työn tekemistä. Eläkepäätöstä tehtäessä työkyvyttömyyden arvioinnin pohjana ovat sekä lääketieteelliset löydökset että sosiaalis-taloudelliset seikat.
Lääkärin antama B-lausunto (aina oltava hakemuksen liitteenä) on hakijan terveydentilan määrittelyn pohjana. Sosiaalis-taloudellisessa arvioinnissa otetaan huomioon hakijan jäljellä oleva työkyky, mahdollisuus hankkia ansiotuloja, hakijan ikä, koulutus, aiempi työkokemus, asumisolot ja perhesuhteet. Jos hakijan työkyky on menetetty ja sen palauttaminen on epätodennäköistä, ratkaisu on toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke. Jos on toiveita, että työkyky voidaan palauttaa, hakijalle voidaan myöntää määräaikainen kuntoutustuki tervehtymisen ajaksi. Jos työkykyä on jäljellä ja hakija pystyisi vielä tekemään ansiotyötä, ratkaisu on osatyökyvyttömyyseläke. Osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi saada myös soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos hakija on työtön.
Ennen vuotta 1950 syntyneelle työttömälle työnhakijalle voidaan myöntää työttömyyseläke. Edellytyksenä on, että hakija on:
- täyttänyt 60 vuotta
- saanut vähintään 500 päivää työttömyyspäivärahaa.
- työskennellyt vähintään viisi vuotta edellisen 15 vuoden aikana.
Mikäli eläkkeenhakija on täyttänyt jo 62 vuotta, kun kaikki työttömyyseläkkeen saamisen ehdot täyttyvät, myönnetään hänelle suoraan vanhuuseläke. Eläkettä haetaan kuitenkin työttömyyseläkehakemuksella.
1950 ja sen jälkeen syntyneillä henkilöillä ei ole enää oikeutta työttömyyseläkkeeseen. Heidän toimeentulonsa turvataan työttömyyspäivärahojen lisäpäivillä.
Perhe-eläkkeeseen on oikeus leskellä, rekisteröidyn parisuhteen osapuolella, alle 18-vuotiaalla lapsella sekä tietyin edellytyksin entisellä puolisolla. Avoliitto ei tuo oikeutta perhe-eläkkeeseen. Lesken eläkeoikeus edellyttää, että puolisot olivat edunjättäjän kuollessa naimisissa ja avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta. Tämä ehto riittää, mikäli puolisoilla oli tai on yhteinen lapsi.
Jos puolisoilla ei ollut yhteistä lasta, leskeneläkeoikeuden lisäedellytyksenä on, että leski on vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai saanut vähintään kolme vuotta työkyvyttömyyseläkettä, avioliitto on solmittu ennen lesken 50 vuoden ikää ja avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta.
Perhe-eläke määräytyy kuolleen puolison työeläkkeen mukaan. Ellei hän vielä ollut eläkkeellä, perhe-eläke lasketaan sen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan, jonka hän olisi saanut, jos olisi kuolinhetkellään tullut työkyvyttömäksi. Lesken omat työeläkkeet voivat vaikuttaa vähentävästi leskeneläkkeeseen.
Eläkeläinenkin saa tehdä työtä, mutta eri eläkelajeissa on ansaintarajoja. Varhennetun vanhuuseläkkeen ja vanhuuseläkkeen rinnalla saa työskennellä rajoituksetta. Uuden eläkekarttuman saa hakemuksesta maksuun työsuhteen päätyttyä 68-vuotiaana.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla saa ansaita enintään 40 % ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä enintään 60 % aiemmista vakiintuneista ansioista. 1.1.2010 alkaen kaikki työkyvyttömyyseläkeläiset voivat ansaita korkeintaan 600 euroa kuussa vaikka oma henkilökohtainen aikaisemmista ansioista laskettu raja olisi tätä pienempi. 1.3.2011 alkaen työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavata ansaita 687,74 e/kk ilman, että ansiot vaikuttavat eläkkeeseen.
Työttömyyseläkkeellä ollessa ansaintaraja on 656,08 e/kk.
Osa-aikaeläkkeellä ansioiden tulee olla 35-70 % kokoaikatyön vakiintuneesta ansiosta. Ennen eläkkeen hakemista palkka sovitaan työnantajan kanssa tälle välille. Jos ansiot muuttuvat osa-aikaeläkkeellä ollessa, täytyy muutoksista ilmoittaa eläkelaitoksele.
Eläkettä karttuu 18-68-vuotiaille vuosityöansioista ikään sidotulla karttumaprosentilla. Eläkettä karttuu ansiotuloista:
- 18–52-vuotiailla 1,5 %
- 53–62-vuotiailla 1,9 %
- 63–67-vuotiailla 4,5 % vuodessa.
Ansiotulojen lisäksi myös palkattomilta ajoilta karttuu eläkettä 1,5 % vuodessa. Eläkkeen laskennassa käytetään tällöin niitä ansioita, jotka ovat olleet myönnetyn päivärahan saamisen perusteena.
- Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta päivärahan perusteena olevat ansiot huomioidaan 117 %:sesti.
- Ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa päivärahan perusteena olevista ansioista huomioidaan 75 %. Eläkettä karttuu enintään 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti.
- Vuorotteluvapaakorvauksen osalta ansioista huomioidaan 55 %. 31.12.2009 asti ansioista huomioittiin 75 %.
- Sairauspäivärahan ja muiden päivärahojen perusteena olevista ansioista huomioidaan 65 %.
- Palkattomalta lastenhoitoajalta, jolta vanhempi saa kotihoidontukea, eläkettä karttuu ikään kuin hän saisi 656,08 euron suuruista kuukausipalkkaa.
- Opiskelijoille, jotka suorittavat opintonsa tutkintoon saakka, eläkettä karttuu myös ikään kuin kuukausiansio olisi 656,08 euroa.
Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu myös eläkettä 1,5 % vuodessa. Tämä koskee kaikkia muita eläkeläisiä paitsi osa-aikaeläkkeen saajia. Osa-aikaeläkeläisen karttumisprosentit ovat seuraavat:
- Vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneillä osa-aikaeläkeläisillä eläkettä karttuu osa-aikatyöstä 1,9 % 58-62-vuotiaana ja 4,5 % 63-68-vuotiaana. Ansionalenemasta karttuu eläkettä ennen 1953 syntyneille 0,75 %.
- Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä osa-aikaeläkeläisillä eläkettä karttuu osa-aikatyöstä 1,5 % vuodessa sen vuoden loppuun saakka, jona henkilö täyttää 59-vuotta. Sen kalenterivuoden alusta, jonka aikana henkilö täyttää 60-vuotta aina 65 vuoden iän täyttämiseen saakka, eläkettä karttuu 2,5 % vuodessa. Ansionalenemasta tälle ikäryhmälle karttuu eläkettä 1,5 % vuodessa.
Eläkkeeseen voi liittyä myös tulevan ajan eläkkeenosa. Tulevalla ajalla tarkoitetaan vanhuuseläkeiän täyttämiseen jäljellä olevaa aikaa ja se voidaan liittää työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeisiin. Tulevan ajan tarkoituksena on kompensoida sitä eläkkeen osaa, joka henkilöltä jää ansaitsematta esim. työkyvyttömäksi tulon vuoksi. Tulevan ajan liittämisen edellytyksenä on, että henkilöllä on eläketapahtumavuotta edeltävien kymmenen vuoden aikana ansioita vähintään 15 746,08 euroa. Tulevalta ajalta karttuu eläkettä 1,5 % vuodessa. Jos kuitenkin sairaus on alkanut tai todettu ennen vuotta 2010, tulevasta ajalta karttuu eläkettä 50-vuotiaaksi saakka 1,5 % ja 50-63 vuotiaana 1,3 % vuodessa.
Osa-aikaeläke voidaan myöntää työntekijälle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikatyön aloittamisesta on sovittava työnantajan kanssa. Lisäksi sovitaan työsuhde-eduista, loman karttumisesta ja muista työsuhdeasioista. Yrittäjä puolittaa työpanoksensta yrityksessään. Eläkkeen hakijalta edellytetään, että hän on:
- vähintään 58-vuotias (vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 60 vuotta)
- ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä 15 viime vuoden aikana yhteensä viisi vuotta
- ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana vähintään 12 kuukautta kokopäivätyössä (tarkasteluaikaa voidaan pidentää sairausloman takia enintään puoli vuotta)
- tosiasiallisesti siirtymässä osa-aikatyöhön.
Osa-aikaeläkettä suositellaan haettavaksi noin 1-2 kuukautta ennen osa-aikatyöhön siirtymistä. Eläkepäätöksen tekoa varten eläkelaitos tarvitsee työnantajalta tarkat palkkatiedot kokoaikatyön päättymispäivään saakka sekä eritellyt tiedot osa-aikatyön ansioista sekä työajasta.
Osa-aikaeläke on puolet kokoaikatyössä vakiintuneen ja osa-aikatyön palkkojen erotuksesta. Osa-aikaeläke voi olla enintään 75 % eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta työeläkkeestä.
Esimerkki: Työntekijän kokoaikatyön palkka on 1 680 e/kk. Hän siirtyy osa-aikatyöhön 840 euron kuukausipalkalla. Osa-aikaeläke on puolet ansioiden erotuksesta eli 420 e/kk. Kokonaisansio osa-aikaeläkkeellä ollessa on siten palkka 840 e/kk + eläke 420 e/kk eli 1 260 e/kk.
Osa-aikaeläkettä edeltävän kokoaikatyön tulee olla alan työehtosopimuksen mukaista kokoaikatyötä. Osa-aikaeläkkeelle voi siirtyä myös rinnakkaisista työsuhteista, jos niiden työaika on yhteensä vähintään 35 tuntia viikossa.
Työntekijän kokoaikatyön vakiintunut ansio lasketaan vuonna 2011 alkavissa osa-aikaeläkkeissä vuosien 2006-2010 työ- ja etuusansiosta. Vakiintuneessa ansiossa otetaan huomioon kaikki tarkasteluaikana Suomessa olleet työeläkelakien mukaan vakuutetut ansiot, etuusansiot ja eläkesuhteiden ansiot. Nämä ansiot lasketaan yhteen ja muutetaan kuukausitasoiseksi jakamalla 60:lla.
Vuonna 2011 yrittäjän vakiintunut YEL-työtulo lasketaan vuosien 2006-2010 vahvistetuista YEL-työtuloista.
Työnantaja ilmoittaa osa-aikatyön ansioihin varsinaisen rahapalkan lisäksi luontoisedut, lomarahan 1/12 osan laskettuna osa-aikatyön palkasta ja muut palkkaukseen kuuluvat erilaiset lisät, jotka maksetaan vuoden varrella. Myös erilaiset tulospalkkiot ja bonukset katsotaan osa-aikatyön ansioiksi. Ansiot ja palkkaukseen kuuluvat lisät ilmoitetaan kuukausitasolla. Osa-aikatyön ansiot voivat olla 35-70 prosenttia eläkepalkasta.
Yrittäjän osa-aikatyön työtulo vuonna 2011 alkavissa osa-aikaeläkkeissä lasketaan vuosien 2006-2011 eläkkeelle siirtymiseen saakka voimassa olleista YEL-työtuloista. Näiden vuosien keskimääräinen YEL-työtulo puolitetaan, kun yrittäjä siirtyy osa-aikaeäkkeelle. Samalla yrittäjä puolittaa oman työpanoksensa yrityksessään. Yrittäjä maksaa YEL-vakuutusmaksun osa-aikatyön työtulon perusteella. Yrittäjä voi myös lopettaa yrittäjätoimintansa kokonaan ja siirtyä työntekijäksi. Tässä tapauksessa työsuhteen ansioiden tulee olla 35-70 % yrittäjän vakiintuneesta ansiosta.
Kun henkilö siirtyy osa-aikaeläkkeelle, hän sopii osa-aikatyön ansioista työnantajan kanssa ja osa-aikaeläkkeen määrä lasketaan tämän ansion perusteella. Jos osa-aikatyössä tapahtuu olennaisia muutoksia, on näistä aina ilmoitettava eläkelaitokselle. Muutostilanteissa eläkeoikeus tarkastetaan ja mahdollisesti eläkkeen määrä lasketaan uudelleen.
Eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan muutoksista eläkelaitokselle. Mahdollisesti liikaa maksettu eläke peritään takaisin. Osa-aikatyön ansioiksi katsotaan varsinaisen rahapalkan lisäksi luontoisedut, lomarahan 1/12 osa laskettuna osa-aikatyön palkasta ja muut palkkaukseen kuuluvat erilaiset lisät, esim. vuorolisät tai tulospalkkio.
Ansiot ja palkkaukseen kuuluvat lisät ilmoitetaan kuukausitasolla. Osa-aikatyön ansioiksi katsotaan myös kaikki rinnakkaiset työskentelyt sivutoimissa. Tällaisesta työstä saatavat ansiot on otettava huomioon jo eläkettä myönnettäessä. Mikäli osa-aikaeläkkeen saaja harkitsee sivutyön aloittamista osa-aikaeläkkeen aikana, on hänen ilmoitettava asiasta eläkelaitokselle. Eläkelaitos tutkii aiheuttaako sivutyö muutosta osa-aikaeläkkeessä tai sen lakkauttamisen.
Yrittäjälle vahvistettua osa-aikatyön työtuloa ei voi muuttaa menettämättä osa-aikaeläkettä. Osa-aikaeläke lakkautetaan välittömästi YEL-työtulon muutoksen yhteydessä.
Osa-aikatyön päättyessä myös osa-aikaeläke päättyy. Osa-aikaeläkkeellä olleen oikeus työttömyyspäivärahaan määräytyy osa-aikatyön perusteella. Työttömyyspäivärahan määrä perustuu osa-aikaeläkettä edeltäneen kokoaikatyön ansioihin. Työttömyyspäivärahan työssäoloehto täyttyy osa-aikaeläkkeellä olevalla työntekijällä, kun hän on ollut 43 viikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa työssä, jossa työaika on ollut 16 tuntia viikossa.
Yrittäjällä työssäoloehto täyttyy, kun hän on työskennellyt yrittäjänä vähintään kaksi vuotta viimeisen neljän vuoden aikana siten, että yrittäjän työtulo on ollut koko ajan vähintään 710 e/kk (8 520 e/v). Yrittäjän tulee siis huomata, että osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä puolitetun YEL-työtulon tulisi olla vähintään 8 520 e/v, jotta hän kuuluisi työttömyysturvan piiriin.
Sairasloman aikana osa-aikatyötä tekevälle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Päivärahan määrää laskettaessa KELA huomioi maksettavan osa-aikaeläkkeen määrän. Osa-aikaeläkkeen maksaminen jatkuu sairaspäivärahakauden ajan, enintään 300 päivää. Mikäli työkyvyttömyys jatkuu edelleen ja henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke lakkautetaan. Yrittäjällä YEL-työtulon pitää olla voimassa, jotta osa-aikaeläkkeen maksaminen jatkuu sairapäivärahan rinnalla.
Työttömyyseläkkeen voi saada ennen vuotta 1950 syntynyt työntekijä tai yrittäjä joka on
- täyttänyt 60 vuotta
- saanut enimmäismäärän (= 500 päivää) ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa tai vastaavalta ajalta peruspäivärahaa
- ollut viimeisen 15 vuoden aikana vähintään 5 vuotta ansiotyössä
- saanut työvoimaviranomaisten todistuksen siitä, ettei hänelle voida osoittaa työtä.
Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneet voivat työttömyyseläkkeen sijasta saada työttömyyspäivärahaa jopa 65-vuotiaaksi saakka, jos työntekijä täyttää ns. lisäpäivärahaoikeuden.
Lisäpäivärahaoikeuden saa henkilö, joka on vähintään 59-vuotias 500 työttömyyspäivärahapäivän täyttyessä ja jolla on viimeisen 20 vuoden ajalta vähintään viiden vuoden työhistoria. Lisäpäivillä oleva työtön voi valita varhentamattoman vanhuuseläkkeen 62 vuoden iässä tai jatkaa päivärahan nostamista. Tarkemmat tiedot päivärahaoikeudesta on syytä tarkistaa omasta työttömyyskassasta.
Työttömyyspäivärahaa maksetaan normaalisti 500 päivältä eli noin kahdelta vuodelta. Eläkeputkella tarkoitetaan sitä, että työntekijä ehtii täyttää 57 vuotta ennen kuin hän on saanut työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäismäärän, jolloin hänellä on oikeus työttömyyspäivärahan lisäpäiviin 60-vuotiaaksi saakka.
Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana henkilö täyttää 60 vuotta. Työttömyyseläke alkaa päivärahaoikeuden päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin. Työttömyyseläkeputki koskee 1940-luvulla syntyneitä. 1950-luvulla syntyneillä eläkeputki on korvattu työttömyyspäivärahan lisäpäivillä, joita maksetaan vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.