Vaasan väestörakenteen muutos on haaste sosiaalisten suhteiden luomisessa

LEHDISTÖTIEDOTE
2.11.2007

Suomen Punainen Risti ja Tapiola-ryhmä järjestivät torstai-iltana 1.11.2007 Vaasan kaupungintalolla Ystävyys ei tunne rajoja -seminaarin. Tilaisuuden erityisenä kohderyhmänä olivat tänä vuonna 60-vuotispäiväänsä viettävät vaasalaiset. Stakesin tutkimuksen mukaan vaasalaiset elävät keskimääräistä pitempään ja ovat myös terveempiä kuin maassamme keskimäärin, mutta myös sosiaalinen kanssakäyminen on tavanomaista vilkkaampaa. Vaasan sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Karvala vertasikin puheessaan ystävyyttä villiviiniin: mitä enemmän hyviä ihmissuhteita, sitä paremmin elämässä selviää.

Vaasan kaupungin väestörakenne on muuttunut runsaasti sodan jälkeen. Kaupungin väkiluku on kasvanut lähes 20 000 hengellä 60 vuodessa ja ruotsinkielisten osuus on vähentynyt puoleen. Suomen suurimman ikäluokan syntymävuonna 1947 Vaasassa syntyi 866 lasta, joista 44 prosenttia oli ruotsinkielisiä. ”Nykyisin syntyy noin 670 lasta ja ruotsinkielisten osuus kaupungin väestöstä on noin 25 prosenttia. Selitys muutokseen löytynee muuttajista”, Karvala pohti. ”Muutto on merkinnyt myös sitä, että tärkeät siteet vanhempiin, isovanhempiin, sukulaisiin ja ystäviin ovat saaneet välimatkaa. Ne perheen ulkopuoliset ystävyyssuhteet, jotka ovat olleet valmiina, on muuttajien pitänyt rakentaa uudestaan. Sosiaalisilla suhteilla, vuorovaikutuksella ja harrastustoiminnalla on suuri osuus ns. sosiaalisen pääoman syntymisessä.”

Vaasan seudulla sosiaalista pääomaa on suhteellisen runsaasti. Stakesin tutkija Markku T. Hyyppä havaitsi, että ruotsinkielisellä väestöllä oli vähemmän työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ja elinikä oli pitempi kuin muilla. Selityksenä on pidetty juuri sosiaalista pääomaa. ”Tutkimustulokset kannattaa ottaa tosissaan ja soveltaa omassa elämässään sosiaalisen pääoman osatekijöitä. Sosiaalisen pääoman osatekijöitä ovat keskinäinen luottamus, toimivat vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteet, eli ystävien määrä on suuri ja kanssakäyminen heidän kesken vilkasta, sekä harrastustoiminta ja osallistuminen yhdistyksiin”, Karvala muistutti.

Karvala huomautti myös, että tällä hetkellä Vaasassa on noin 2200 maahanmuuttajaa ja kaupungissa puhutaan noin 40 äidinkieltä ja kansalaisuuksia on yli 60. ”Kaiken kaikkiaan Vaasa on hyvä paikka asua 60-vuotiaille ja muunkin ikäisille. Täällä on runsaasti sosiaalista pääomaa ja ilmasto on hyvä. Maahanmuuttajaväestön kotouttaminen on sujunut hyvin, mutta mm. he tarvitsevat alkuasukkaiden tukea. Ystävyyssuhteet ovat kaksisuuntaisia eli tukea antaessaan saa sitä myös itselleen”, Karvala huomautti.

Tilaisuudessa puhui myös kansanedustaja Juha Mieto. Hänen puheensa aiheena oli arjen hyvinvointi. Miedon mukaan ihmisten tulisi huolehtia nykyistä paremmin omasta itsestään, kukaan ei voi olla viidessä paikassa yhtä aikaa. Mieto kehotti ihmisiä huolehtimaan henkisestä hyvinvoinnistaan 8/8/8 -säännöllä. "Vuorokaudessa tulisi tehdä töitä 8 tuntia, nukkua 8 tuntia ja loppu on vietettävä vapaata, eli luppoaikaa", Mieto tarkenti.

Toiminnan paikkoja kaikille ikäryhmille yhteistyössä

”Hyvinvoivalla ihmisellä on resursseja ja kapasiteettia laajentaa ystävyyden rajoja. Ystävyyttä voi laajentaa eri elämäntilanteissa ja eri ikäryhmissä oleviin henkilöihin. Suomen Punainen Risti toimii Suomessa käytännössä joka kunnassa. Se luo kanavan ja antaa mahdollisuuden päästä yhteyteen muiden ihmisten kanssa”, huomautti puheenvuorossaan Punaisen Ristin Vaasan suomenkielisen osaston puheenjohtaja Hannu Kuokkanen.

Punaisen Ristin ystävätoimintaan tarvitaan kaikkia ikäryhmiä, mutta mukaan kaivataan myös suurten ikäluokkien elämänkokemusta ja viisautta. Punaisen Ristin Vaasan osastoissa samoin kuin muissakin paikallisostoissa löytyy toiminnan paikkoja ja vapaaehtoistehtäviä kaikille.

Ystävien lisäksi Punaisen Ristin ystävätoiminta tarvitsee myös tukijoita. Tapiola on Punaisen Ristin ystävätoiminnan pääyhteistyökumppani. Tapiolan terveiset seminaariin toi markkinointipäällikkö Marja-Leena Kajander. Hän kertoi, että sponsorointi on Tapiolassa yksi tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. Tapiola valitsee sponsorointikohteet edistämään erityisesti sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun toteutumista. Taloudellinen vastuu korostuu ennen kaikkea jokapäiväisessä liiketoiminnassa. ”Ystävätoiminta on sellaista toimintaa, jossa kaikki Tapiolan sponsoroinnille asettamat tavoitteet toteutuvat hyvällä tavalla.”

Lisätiedot

Hannu Kuokkanen, SPR:n Vaasan suomenkielisen osaston hallituksen puheenjohtaja, puh. 040 567 4204

Marja-Leena Kajander, markkinointipäällikkö, Tapiola-ryhmä, puh. (09) 453 2857


Tiedotuspalvelut / Tuula Laru



Jaa