EU:n direktiivi ympäristövastuusta käsittelee ympäristövahinkojen ehkäisemistä ja korjaamista. Suomen lainsäädäntö pitäisi saada 30.4.2007 mennessä direktiivin edellyttämälle tasolle.
Suomessa ympäristövahingon aiheuttajan vastuu vahingon kunnostamisesta ja korvaamisesta on jo nyt laajaa ja ankaraa. Jos yritys aiheuttaa toiminnassaan ympäristövahingon, tulee vahinko kunnostaa tai korvata kärsineille tahoille siitä riippumatta, oliko vahinko tahallinen tai aiheutui huolimattomuudesta.
Ankaran vastuun periaate näkyi esimerkiksi kesällä 2003 sellutehtaan Saimaan vesistölle aiheuttamien lipeäpäästöjen korvaamisessa ja puhdistamisessa. Tehtaan käynnistysvaiheessa tehtiin arviointivirheitä, eikä automaatiojärjestelmäkään pystynyt vastaamaan kaikkiin haasteisiin. Vaikka vahingon syiden takana ei ollut laiminlyöntejä tai tahallisia tekoja, oli tehdas velvollinen korjaamaan ja korvaamaan aiheuttamansa vahingot mm. kalataloudelle ja kesämökkien omistajille.
Ympäristövahingon käsite laajenee
Ympäristövastuudirektiivi laajentaa suomalaista käsitystä ympäristövahingoista, kun yrityksen velvollisuus kunnostaa aiheuttamansa ympäristövahingot laajenee vesille, suojeltaville lajeille ja suojeltaville luontotyypeille aiheutuneisiin vahinkoihin. Esimerkiksi sellutehtaan vahingossa Saimaan laatu palasi kohtuullisen nopeasti ennalleen, mutta jatkossa kunnostettavaksi tulisivat vahingot, jotka heikentäisivät pysyvästi tai huomattavan pitkään veden laatua.
Suojeltavien lajien ja luontotyyppien esiintymiä rajataan Suomessa tälläkin hetkellä. Esimerkiksi Espoonlahdelta rajattiin lokakuussa 2005 vaarantuneeksi luokitellun meriuposkuoriaisen ainoa tunnettu, elinvoimainen populaatio. Esiintymispaikka on sataman ja vilkkaasti liikennöidyn tieväylän välisellä alueella. Jos joku aiheuttaisi vahingollaan uposkuoriaisen esiintymän katoamisen tai taantumisen, ei Suomen nykyinen lainsäädäntö pysty vaatimaan esiintymän palauttamista.
Ympäristövahingot vakuutusalan kehityskohde
Lainsäädännön laajennus tuo vakuutusalallekin uusia haasteita. Direktiivin mukaan myös Suomessa on edistettävä vakuusjärjestelyjä ja markkinoita, joilla annetaan turvaa edellä kuvattujen kaltaisille, vielä nyt vakuutusturvan ulkopuolelle jääville vahingoille. Tällä hetkellä yritysten vakuutusratkaisuissa voi olla puutteita ympäristövahinkoihin varautumisessa.
Jo aiheutuneiden ympäristövahinkojen tunnistaminen ja uusiin vahinkoihin varautuminen on osa yritysten perustoimintaa.
Mikko Koskensyrjä
riskipäällikkö
suurasiakaspalvelut