26.5.2005 LEHDISTÖTIEDOTE
Protektionismi nostaa Euroalueella päätään talouspolitiikassa. Tapiola-ryhmän pääekonomistin Jari Järvisen mukaan se voi pahimmillaan johtaa laajamittaiseen kauppasotaan, jossa kaikki osapuolet häviävät. Hänen mukaansa euroalueen talouskasvu edellyttää toimenpiteitä.
Järvisen mukaan euroalueen viimeviikkoiset huonot talousuutiset eivät johdu pelkästään korkealla pysyttelevästä öljyn hinnasta ja euron vahvistumisesta dollaria vastaan.
Hänen mielestään euroalueen kasvu edellyttää kolmenlaisia toimenpiteitä, joista osa on rakenteellisia ja osa on suhdanneluonteisia. Rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin käytännössä hankalia toteuttaa, ja niiden toteuttaminen vie paljon aikaa. Tässä tilanteessa protektionistiset puheet ja toimet saattavat Järvisen mukaan olla houkutteleva vaihtoehto poliitikoille. ”Protektionismi uhka on kasvamassa ja se voi pahimmillaan johtaa laajamittaiseen kauppasotaan, jossa kaikki osapuolet häviävät.”
Korkopolitiikka on talouskasvun avaintekijä
Järvinen on sitä mieltä, että talouskasvun suhteen korkopolitiikka on avainasemassa.
”Euroalueen kasvun välttämätön edellytys on, että Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa lähivuosina nollakoron politiikkaa reaalisesti. Toisin sanoen inflaatiokorjattuna ohjauskorko on pidettävä lähellä nollaa tai jopa negatiivisena.”
Valuuttamarkkinoiden tilanne edellyttää, mutta myös mahdollistaa alhaiset korot. Euron vahvistuminen hidastaa inflaatiota ja heikentää euroalueen yritysten kilpailukykyä. EKP:lla ei tällä hetkellä ole muuta mahdollisuutta kuin pitäytyä nykyisessä korkotasossa.
Järvisen mukaan dollarin heikkeneminen euroa vastaan jatkuu Yhdysvaltain vaihtotaseongelman vuoksi. Samalla Japani kamppailee omien rakenteellisten ongelmiensa kanssa ja kasvua pyritään ylläpitämään heikon jenin avulla. Tässä tilanteessa vahvistumispaineet kohdistuvat valtaosin euroon.
Kasvu -ja vakaussopimus tärkeässä roolissa
Tärkeässä asemassa on myös Euroalueen kasvu- ja vakaussopimus. ”Sopimuksesta luovuttiin käytännössä keväällä, mikä sinänsä on hyvä ja tervetullut uutinen. Nyt hallituksilla on mahdollisuus vielä elvyttävämmän talouspolitiikan käyttöön kuin aikaisemmin.”
Järvisen mukaan elvyttävän talouspolitiikan käyttö on perusteltua tilanteessa, jossa resurssit eli työvoima ja pääoma ovat vajaakäytössä.
”Jatkossa tasapainottavat toimenpiteet on tehtävä korkeasuhdanteessa eikä matalasuhdanteessa, jossa nyt eletään. Euroalue tarvitsee vakaata ja kurinalaista finanssipolitiikkaa, mutta ei välttämättä kasvu- ja vakaussopimusta, jossa alijäämälle on asetettu kolmen prosentin enimmäismäärä.”
Talouksien rakenteita muutettava
Elvyttävällä talouspolitiikalla saadaan Järvisen mukaan aikaan ainoastaan tilapäisiä kasvuvaikutuksia. Kasvupotentiaali määräytyy tuottavuuden ja työvoiman tarjonnan kasvun perusteella.
”Tärkein tekijä liittyy talouksien rakenteellisiin uudistuksiin. Euroalue ei ole tällä hetkellä kilpailukykyinen ja se näkyy konkreettisesti korkeana työttömyytenä ja hitaana kasvuna.”
Euroalueen työ- ja hyödykemarkkinoiden toimintaa ja kilpailukykyä tulisi parantaa vastaamaan paremmin niitä olosuhteita, joissa nykyisin eletään. ”Talouden globaali rakennemuutos on käynnissä ja siihen on sopeuduttava”, toteaa Järvinen.
Lisätietoja:
Pääekonomisti, Jari Järvinen, puh. (09) 4532049
sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@tapiola.fi
Tiedotuspalvelut / Rami Saarela