22.2.2005
”Yrityksen vastuu ei voi keskittyä pelkästään taloudelliseen vastuuseen osakkeenomistajille. Yritys on jatkumo, ei rahastuskeikka”, kärjisti Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpala näkemyksensä puhuessaan 22.2.2005 Oulun Eteläisen Rotaryklubin ja Oulun Kauppaklubin järjestämässä arvoseminaarissa.
Seminaarin teemana oli ”Eettisyys strategisena valintana, utopiaa vai todellisuutta”. Kalpalan otsikkona oli ”Onko globaalissa markkinataloudessa tilaa eettiselle yritykselle”.
Kalpala korosti toimivien markkinoiden perustuvan luottamukselle, mikä on vain omiaan korostamaan yrityksen maineen merkitystä. Globaali markkinatalous on suuri mahdollisuus maailmanlaajuiselle hyvinvoinnille.
”Hyvinvointi ei kuitenkaan toteudu eikä maailmanlaajuinen markkinatalous säily ilman eettisesti toimivia yrityksiä. Pitäisikin siis mieluummin kysyä, kuinka paljon globaalissa markkinataloudessa on tilaa epäeettisille yrityksille, toisin sanoen yrityksille, joilta puuttuvat yhteisölliset arvot”, Kalpala huomautti.
Ollakseen hyve on osaamisen palveltava koko yhteisöä
Entä poikkeavatko yritysjohtajan, yrittäjän ja työntekijän hyvät ominaisuudet tavallisen kansalaisten toivottavista ominaisuuksista? Eräiltä osin kyllä, sillä eri tehtävät korostavat erilaista osaamista.
Kalpala muistutti, että ollakseen hyve osaamisen tulee kuitenkin palvella koko yhteisöä. Ihmisen hyvä elämä toteutuu elämällä elämän koko kirjoa hyvänä toimintana arjessa, johon työelämä kuuluu keskeisenä osana.
Huippu-urheilussa pakonomainen voitontavoittelu saattaa aiheuttaa kokovartalokipsin. Näin voi käydä yrityksessäkin. Yrityksissä taloudellisten tavoitteiden rinnalle ja edelle ovat nousseet muut seikat, kuten asiakkuuteen, henkilöstöön ja prosesseihin liittyvät ulottuvuudet, ja samalla tasapainoiset tuloskortit valtaavat alaa johtamisen apuvälineinä. Kestävä taloudellinen tulos syntyy hyvistä tuloksista muilla operatiivisen toiminnan ja jatkuvan kehittymisen kannalta keskeisillä alueilla.
Numeromittarit eivät riitä
Kalpala ei usko, että mikään yritys voisi pitkään menestyä toimimalla vastoin yleistä oikeustajua. Nykyisin käytössä tai edes kehitteillä olevat numeromittarit eivät kuitenkaan riitä raportoimaan yritysten toiminnasta kyllin läpinäkyvästi. Siksi erilaisten kestävän kehityksen mittariston kehittäminen pikimmiten on välttämätöntä.
”Sen rinnalla, mitä nykyiset taloudelliset raportit kertovat numeroina, yritysten pitäisi entistä paremmin voida havainnollistaa, miten tulos on saatu aikaan. Yrityksen menestys tulevaisuudessa riippuu siitä, miten yritys kykenee hallitsemaan taloudellisen vastuunsa ohella myös sosiaalisen ja ekologisen vastuun”, Kalpala muistutti.