Vetoa piippuun - elokuussa voimaan uusi nuohousasetus

26.8.2005

Elokuun alussa tuli voimaan sisäasiainministeriön uusittu nuohousasetus, joka antaa määrävälit tulisijojen ja savuhormien nuohoukselle. Asetuksen mukaan käytössä oleva kiinteällä polttoaineella, kuten puulla ja pelletillä, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä sekä yksinomaan kevytöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein.

Vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa. Avotakan tulipesää ei ole asetuksen mukaan välttämätöntä nuohota, mutta nuohous parantaa mm. takan veto-ominaisuuksia ja vähentää nokipalovaaraa.

Nuohouksella varmistetaan tulisijojen ja savuhormien paloturvallisuus ja moitteeton toiminta. Lisäksi nuohous tähtää energian taloudelliseen käyttöön ja savukaasujen ympäristölle haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

Nuohous perustuu viranomaissäädöksiin, joiden noudattamista myös vakuutusyhtiöt edellyttävät. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein. Tiedon paikkakunnan nuohouspalvelujen järjestämisestä saa alueelliselta pelastuslaitokselta.

Katolla työskentely turvalliseksi

Nuohoojalle on varmistettava nuohouksen turvallinen toteutus talotikkailla sekä katolla olevilla kulku- ja työtasoilla. Tämä velvoite löytyy rakentamismääräyksistä. Nuohousta tehdään Suomessa kaikkina vuoden aikoina, joten katolla on pystyttävä liikkumaan turvallisesti myös sade- ja lumikelillä. Tänä vuonna tehdyssä Nuohousalan Keskusliiton selvityksessä selvisi, että noin kolmasosassa nuohottavista rakennuksista oli puutteita talotikkaiden ja katolla olevien kulkuteiden kunnossa tai ne puuttuivat kokonaan.

Turvatekniikan keskuksen selvityksen mukaan kaikista rakennuspaloista noin joka viides aiheutuu tulisijasta tai savuhormista. Näissä tapauksissa merkittävin palon syy on halkeama hormissa tai tulisijassa. Paloriskin vuoksi nuohooja tarkastaa nuohouksen yhteydessä tulisijojen ja savuhormien kunnon. Selvää on, että myös käyttäjän on seurattava jatkuvasti tulisijan kuntoa ja epävarmoissa tilanteissa kutsuttava nuohooja tarkastuskäynnille. Nuohoojalta saa lisäksi neuvoja ja opastusta tulisijojen käytöstä sekä niiden hankinnasta.

Sampo Martiskainen
Riskipäällikkö, Vahinko-Tapiola
(09) 453 2725

 



Jaa