14.11.2005
LEHDISTÖTIEDOTE
Tapiola-ryhmän pääekonomistin Jari Järvisen mielestä näyttää siltä, että EKP ja markkinat liioittelevat inflaation uhkaa. Järvinen huomauttaa, että keskuspankkiirien verbaali-interventiot ovat jo tehneet varsinaisen rahapolitiikan kiristämisen. EKP:n tulisi pidättäytyä koronnostoista toistaiseksi ja katsoa kaikessa rauhassa, miten reaalitaloudet ja inflaatio-odotukset kehittyvät ja toimia vasta sitten, kun siihen on aihetta.
Järvinen perustelee johtopäätöksiään seuraavasti:
Viime viikkoina uutisointi Euroopan keskuspankin (EKP) mahdollisesta koronnostosta on kiihtynyt. EKP:n johtokunnan jäsenet ovat lisänneet painetta varoittelemalla lähes päivittäin inflaation kiihtymisen riskistä. Markkinat ovat liittyneet kuoroon ja odottavat EKP:n nostavan korkoa jo joulukuussa.
Tämän seurauksena sekä rahamarkkina- että joukkolainojen korot ovat nousseet syyskuun alusta jo 50 - 70 korkopistettä. Odotusilmapiirin muutos on ollut merkittävä ottaen huomioon, ettei mitään merkittävää muutosta keskipitkän aikavälin inflaationäkymissä ole tapahtunut. Näyttää siltä, että EKP ja markkinat liioittelevat inflaation uhkaa.
Inflaatio-odotusten kasvusta vähän konkreettisia merkkejä
Koronnosto-odotuksia perustellaan inflaation kiihtymisellä. On totta, että öljyn hinnan nousu näkyy toteutuneissa inflaatioluvuissa. Tämän tilapäisen vaikutuksen pitäisi kuitenkin olla tiedossa. Sen sijaan kun katsotaan inflaatiota euroalueella ilman öljyä, hintojen nousu on edelleen hyvin maltillista eikä mitään välillisiä vaikutuksia ole havaittavissa (tämä havainto pätee myös Yhdysvaltoihin).
On hyvin todennäköistä, että inflaatio hidastuu jälleen ensi keväänä kahden prosentin tuntumaan. Inflaatio-odotusten kasvusta on myös hyvin vähän konkreettisia merkkejä. Euroalueen korkea työttömyys, resurssien vajaakäyttö ja yhä koveneva kansainvälinen kilpailu pitänevät kysyntäinflaation mahdollisuuden pienenä.
Euroalue ei ole sama kuin Saksa?
Rahapolitiikan päätöksenteko ei kuitenkaan ole helppoa, koska euroalue on kaikkea muuta kuin optimaalinen valuutta-alue. Euroalue ei ole yhtä kuin Saksa, mutta siitä huolimatta EKP näyttää painottavan rahapolitiikassaan suuria maita pieniä maita enemmän. Tätä kautta arvioituna EKP:lla ei ole varaa kiristää rahapolitiikka niin kauan kuin Saksan tilanne jatkuu heikkona. Tämä hetken arvioiden mukaan Saksan tilanne jatkuu heikkona myös ensi vuonna. Viennin hyvä veto ei ole tarttunut kotimarkkinoihin.
Lisäksi koronnosto liian aikaisin heikentäisi sekä ulkoista että sisäistä kysyntää ja olisi siten pikemminkin riski euroalueen talouskehitykselle. Koronnosto heikentäisi suurten euromaiden kotimaista kysyntää ja vahvistaisi euroa, mikä puolestaan heikentäisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Suomi tulisi toimeen varsin hyvin pari prosenttiyksikköä korkeammilla koroilla ja Suomen näkökulmasta rahapolitiikka on liian keveää, mutta Saksan näkökulmasta politiikka on liian kireää.
Euroalueen kasvu edelleen heiveröistä
Huolimatta siitä, että euroalueen kasvun odotetaan hieman ensi vuonna kiihtyvän, kasvu on edelleen varsin heiveröistä ja tähän näkymään rahapolitiikan kiristäminen sopii heikosti. Jotta ohjauskoron nostolle olisi riittävät perusteet, pitäisi ainakin jonkin seuraavista ehdoista täyttyä: reaalitalouden kasvun pitäisi ylittää potentiaalinen kasvu-uransa, keskipitkän aikavälin inflaatio-odotusten pitäisi nousta, euron pitäisi heikentyä ja öljyn pitäisi kallistua.
Mielestäni yksikään näistä vaihtoehdoista ei vaikuta todennäköiseltä lähimmän kahden vuoden osalta. Joten miksi vaarantaa orastava elpyminen. Keskuspankkiirien verbaali-interventiot ovat jo tehneet varsinaisen rahapolitiikan kiristämisen. Tämä riittäköön toistaiseksi. EKP:n tulisi pidättäytyä koronnostoista toistaiseksi ja katsoa kaikessa rauhassa, miten reaalitaloudet ja inflaatio-odotukset kehittyvät ja toimia vasta sitten, kun siihen on aihetta.
Lisätiedot:
Pääekonomisti Jari Järvinen, Tapiola-ryhmä,
puh. (09) 453 2049
Tiedotuspalvelut / Tuula Laru