Yhteiskuntavastuussa on kyse yrityksen energiapääomasta

22.6.2004

Selvää mitattavaa tulosta tavoittelevassa yritysmaailmassa yhteiskuntavastuu herättää hämminkiä. Minkä verran panostaa ajankäyttöään asialle, kun mikään mitattava ei näy lisääntyvän? Asian hoitamatta jättäminen toki näkyy, aivan kuten minkä tahansa huoltotyön laiminlyönti.

Panostus kannattaa, sillä yhteiskuntavastuussa on kysymys yrityksen maineriskin hallinnasta. Se on sitä, että yritys tekee mahdollisimman hyvin sen, mitä sen kuuluu tehdä. Tämä vastuullinen tapa toimia näkyy tai on aistittavissa yrityksen vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa. Se on osa yrityksen energiapääomaa.

Raporttien avulla näkyväksi

Yhteiskuntavastuu on pulpahtanut julkiseen keskusteluun erilaisten skandaalien ja väärinkäytösten johdosta. Sitä on kosketeltu myös Kiina-ilmiön ja irtisanomisuutisten yhteydessä. Aihe herättää kiihkeitäkin kannanottoja, mutta joskus keskustelu käydään tunneperäisesti ottamatta huomioon tosiasioita. Yritysjohdon pitää voida tehdä ikäviäkin päätöksiä, mutta se voi myös valita, millä tavoin toteuttaa päätöksensä.

Yritykset ovat jo perinteisesti tehneet asioita, joita nykyisin sanotaan yhteiskuntavastuun kantamiseksi. Kun yhä useammat sidosryhmät ovat kiinnostuneita yrityksen tavasta toimia, on ryhdytty julkaisemaan yhteiskuntavastuuraportteja, joissa yrityksen toimintaa tarkastellaan talouden, sidosryhmäyhteistyön ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Tapiola on aikaisemmin raportoinut edistymisestään vuosikertomuksessa, ja nyt on julkaistu ensimmäinen erillisraportti, Vastuuta yli huomisen.

Ei mahdu yhden koon muottiin

Tapiola kertoo raportissaan, miten se ymmärtää roolinsa aktiivisena finanssialan palveluyrityksenä suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten rooliin vaikuttaa keskinäisyys, yhtiömuoto, joka on yhtiöryhmällemme identiteettikysymys, arvomaailman ydin ja vision ja strategisten valintojen lähtökohta. Tapiolan näkemys yhteiskuntavastuustaan on Tapiolan oma. Siksi myös raportti on omanlainen. Käsiteltäviä aihepiirejä valittaessa on soveltuvin osin käytetty hyödyksi yleisimmin käytetyn Global Reporting Initiativen suosituksia.

Kannatamme yritysten vapaaehtoisuutta ja omaehtoisuutta sekä yhteiskuntavastuun kantamisessa että raportoinnissa. Meillä on jo pitkät perinteet toiminnan laadun kehittämisessä ja laatustandardeista. Vaikka yhteiskuntavastuu on laadullinen asia, emme toivo sille kansainvälistä tai kansallistakaan standardia. Luomalla tiukasti standardoitu tapa esitellä yrityksen yhteiskuntavastuuta haalistettaisiin yrityksen persoonallisuus ja piilotettaisiin sen ydin. Kuka siitä hyötyisi? Miten se edistäisi toiminnan läpinäkyvyyttä? Ei ole sellaista mallia, joka sopisi sekä suurille että pienille ja sekä pörssiyhtiöille että asiakkaittensa omistamille. Sen sijaan on tärkeää, että raportoiva yritys läpivalaisee kaikki ne asiat, joilla on merkitystä sen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutuksessa.

Antaa kaikkien kukkien kukkia.

Markku Kosola
johtaja, tiedotuspalvelut ja yhteiskuntasuhteet

Tutustu yhteiskuntavastuuraporttiin 2003 (pdf 27 s.)



Jaa