11.10.2004
Tapiolan työhyvinvointipalvelut julkisti teettämänsä tutkimuksen, jossa selvitettiin onko mahdollista lisätä ikääntyvien työntekijöiden antoisia työvuosia, millaiset asiat vaikuttavat ikääntyvien työtyytyväisyyteen sekä mitkä ovat eläkkeelle jäämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistujat olivat 43 -62-vuotiaita, koska haluttiin keskittyä ikäryhmään, jonka työssä jaksamiseen ja pysymiseen voitaisiin vielä vaikuttaa. Tutkimustekniikka käsitti sekä syvähaastatteluja että teemahaastatteluja useiden eri yritysten henkilöiden parissa. Tutkimuksen toteutti Psykologitoimisto Cresco Oy.
Aiheen tutkimista pidettiin Tapiolassa tärkeänä, koska konkreettiset keinot ikääntyvien työtyytyväisyyden ja työssä pysymisen edistämiseksi ovat erityisen tarpeen lähivuosina yhteiskunnan huoltosuhteen heiketessä. Korkea työllisyysaste vanhemmissakin ikäluokissa on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tason kohtuulliselle ylläpitämiselle.
Eläkeasioiden kova pohtiminen näyttäisi liittyvän tyytymättömyyteen
Syy tai seuraus, mutta tuloksina havaittiin, että eläkeasioita kovasti pohtineet henkilöt kokivat muita useammin tyytymättömyyttä työssään. Eläkehakuisuus ei ollut iästä riippuvaista vaan sitä esiintyi tasaisesti eri-ikäisillä tässä ryhmässä. Tyytymättömyyteen liittyi läheisesti se että työn arvostusta ei ilmaistu heille millään tavalla, työ koettiin kuormittavaksi tai koettiin, että nykyiset lyhytjänteiset tuloksellisuutta korostavat arvot eivät sovi omaan arvomaailmaan. Eläkeasioiden ajankohtaiseen pohtimiseen liittyi työilmapiiri keskeisenä työviihtyvyyden tekijänä sekä suoran palautteen puute.
Työntöä on enemmän kuin pitoa
Eläköitymispäätökseen vaikuttavia tekijöitä kysyttäessä vastaajat luettelivat spontaanisti voittopuolisesti eläkkeelle vetäviä tekijöitä ja vain vähän työelämässä pitäviä tekijöitä. Keskimäärin hyvänä eläköitymisikänä mainittiin 62 vuotta. Vain muutama yksittäinen vastaaja mainitsi voivansa jäädä työelämään 68-vuotiaaksi asti.
Vastaajat ehdottivat hyvin monenlaisia keinoja, joilla antoisia työvuosia voisi lisätä: Valtaosa ehdotti kevyempää työtä, jossa työn fyysinen tai ajallinen kuormitus olisi selvästi nykyistä pienempi. Nykyinen työn pakkotahtisuus ja kiire koettiin jo nyt hankalina. Samoin kuntoutukseen ja työterveyshuoltoon toivottiin lisää panostusta. Lyhyempää työpäivää tai vaihtoehtoisia työaikajärjestelyitä ehdotettiin myös. Yleisesti toivottiin lisää arvostusta ja palautetta, ilmapiiriin ja työyhteisöön panostamista sekä esimiehen toimintaan pureutumista. Käytännössä arvostamisena pidettiin päivittäisinä tekoja työyhteisössä: jokaisen huomioimista, tervehtimistä, asioista tiedottamista ja mielipiteiden kuulemista.
Esimies yhä korostuneemmin avainasemassa
Varsinkin nuorena eläkkeelle haluavat pitivät tärkeänä esimiehen toimintaa, suoran palautteen saamista sekä aitoa haasteellisuutta työssä. Näihin olisi siis tärkeä vaikuttaa ajoissa tämän ryhmän pitämiseksi työelämässä.
Tämä tutkimus vahvisti aiemmissa tutkimuksissa esille tulleita seikkoja arvostuksen tärkeydestä ja yksilöllisten ratkaisujen löytämisestä työssä pysymisen parantamiseksi. Uudessa, aiempia tutkimuksia voimakkaammassa roolissa näyttäytyivät esimiestaidot ja palautteen antamisen kulttuuri tai pikemminkin sen puute.
Vastaajien antama kritiikki esimiestoimintaa kohtaan ja sitä kohtaan, että esimiestaidoiltaan heikkoja asiantuntijoita nimitetään esimiehiksi, oli paikoitellen varsin terävää. Tulosten perusteella syntyi mielikuva, että pitkäjänteisellä esimiesvalmennuksella, jolla vaikutetaan esimiehen ihmisen kohtaamiseen liittyviin taitoihin, voitaisiin saavuttaa huomattavaa työntekijöiden hyvinvoinnin kasvua.
Ne pienet tärkeät asiat
Toisaalta jo pienillä asioilla, jotka liittyivät työtovereiden tai alaisten henkilökohtaiseen huomioimiseen ihmisinä (tervehtiminen, hyvät tavat) voitaisiin saada paljon myönteistä aikaiseksi. Monissa tapauksissa nyt vallitsevat käytännöt koettiin puutteellisiksi ja suorastaan loukkaaviksi. Yksittäisten loukkaavien tapahtumien merkitys eläkepäätöksen synnyssä saattaa olla jopa merkittävämpi kuin tämän tutkimuksen perusteella voidaan olettaa. Tutkimuksen perusteella voitaisiin todeta, että ikääntyvien työssä pitäminen on pääasiassa kiinni tahdosta toimia oikein.
Tarvitaanko ikäjohtamista?
Tämän tutkimuksen perusteella herää kysymys siitä, miten nykyään paljon keskusteltu ikäjohtaminen eroaa laadukkaasta työyhteisön hyvinvointiin tähtäävästä pitkäjänteisestä johtamistyöstä, vai eroaako se siitä. Tämän tutkimuksen tuottama tieto ja ymmärrys iäkkäämpien työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen vaikuttavista tekijöistä korosti pitkäjänteisen inhimillisen johtamisen, yhteisöllisyyden ja palautekulttuurin kehittämisen merkitystä.
Tutkimus on toteutettu tieteellisiä menetelmiä ja analyysitekniikkaa hyväksi käyttäen. Tutkimuksen tulokset ovat aineistossaan tilastollisesti merkitseviä.
Lisätiedot:
Sanna-Mari Myllynen, kehittämispäällikkö, Eläke-Tapiola,
puh. (09) 453 3656 sanna.mari.myllynen@tapiola.fi