Kolumni, Jari Järvinen, pääekonomisti
4.2.2003
Vuosi 2003 oli maailmantalouden osalta kaksijakoinen. Alkuvuonna mm. Irakin tilanne ja SARS-keuhkokuume ylläpitivät epävarmuutta talouden suunnasta. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvu kuitenkin kiihtyi Yhdysvaltain ja Aasian talouksien johdolla. Erityisesti Kiinan talous kasvoi voimakkaasti, mutta myös Japani tuotti vaihteeksi positiivisen yllätyksen. Yhdysvaltain talouskasvu oli alhaisten korkojen, veronkevennysten ja dollarin heikkenemisen seurauksena ennätysvahvaa vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvun kestävyys on kuitenkin edelleen epävarmaa, koska Yhdysvaltain talouden rakenteelliset ongelmat, kuten liian alhainen säästämisaste, vaihtotaseen vaje ja ylikapasiteetti rajoittavat edelleen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiä.
Euroalueen osalta kasvuluvut olivat pettymys. Vuoden alkupuoliskolla euroalueen suuret taloudet supistuivat, mutta vuoden loppua kohti tultaessa kasvu hieman kiihtyi. Nyt tarvittaisiin elvytystä talouteen, mutta suurten jäsenmaiden yhä pahenevat julkisen talouden alijäämät rajoittavat finanssipolitiikan käyttöä kysynnän tukemisessa. Lisäksi euron vahvistuminen dollaria ja sitä kautta Aasian valuuttoja vastaan heikentää euroalueen kasvunäkymiä. Mikäli euron vahvistuminen jatkuu, Euroopan keskuspankin tulisi alentaa ohjauskorkoaan. Muuten seurauksena saattaa olla orastavan kasvun siirtyminen yhä kauemmas tulevaisuuteen. Suomen talous kasvoi yksityisen kulutuksen vetämänä selvästi euroalueen keskimääräistä nopeammin. Valtiontalouden ylijäämän vuoksi Suomella olisi myös varaa keventää verotusta edelleen. Ostovoiman kasvu yhdessä kuluttajien luottamuksen kanssa antavat Suomen taloudelle hyvät lähtökohdat vuodelle 2004.
Maailmantalouden rakenne on lähivuosina voimakkaassa murroksessa. Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien suhteellinen merkitys kasvaa ja Eurooppa on tässä pelissä lähes ”varma” häviäjä. Euroopan Unionin itälaajeneminen tuo uusia haasteita Unionin nykyisille jäsenvaltioille, mutta pitkällä aikavälillä vaikutusten pitäisi olla positiivisia. Työvoiman tarjonnan kasvu mahdollistaa korkeamman kasvupotentiaalin Euroopassa. Vaikka maailmantalouden kasvun odotetaan tänä vuonna kiihtyvän edellisvuodesta, suurten talouksien rakenteelliset ongelmat ovat edelleen riski maailmantalouden kestävän kasvun kannalta.
Tapiolassa 4. helmikuuta 2004
Jari Järvinen