Suomessa yksityiset metsänomistajat tekevät 
vuosittain yli 100 000 puukauppaa. Hiljaisen alkuvuoden jälkeen metsäkauppoja on syyskesällä tehty ennätystahtiin. Kokonaisuudessaan tänä vuonna päästäneen viime vuosien tasolle, ehkä jopa hieman ylikin.
Puukaupassa liikkuu melkoinen määrä rahaa, koska tutkimusten mukaan keskimääräisen kaupan arvo on lähes 20 000 euroa. Kaupan jälkeen liian moni metsänomistaja tyytyy tallettamaan varansa tavalliselle tilille. Metsäkaupasta saatuja varoja kannattaa sijoittaa kuitenkin myös muualle.
Metsäkaupoista tulleet varat käytetään yleensä siten, että puolet suunnataan metsänhoitoon, veroihin tai muuhun kulutukseen ja toinen puoli saaduista rahoista laitetaan säästöön. Tilisäästäminen on suomalaisille rakkain säästämistapa, eikä metsänomistaja poikkea muista. Tavallisen tilin tuotto ei kuitenkaan ole paras mahdollinen.
Puukauppasopimukseen kannattaa merkitä suoraan Tapiolan metsänhoitotilin tilinumero, jolle rahat maksetaan. Tapiola on kehittänyt oman metsänhoitotilin metsärahaa varten. Tilin avulla voi hoitaa metsänhoitoon liittyvät juoksevat menot ja tulot. Lisäksi osa varoista on järkevä sijoittaa parempaa tuottoa antavalle määräaikaiselle tuottotilille tai sijoitusrahastoihin.
Markkinoiden paras säästötili
Tapiolan metsänhoitotilin avulla voi kätevästi hoitaa metsään liittyvät menot. Metsänhoitotilin etu on se, että korko maksetaan päiväsaldolle. Suomalaisten suosimassa tilisäästämisessä on monesti vertailun tarvetta. Valtaosa pankeista maksaa korkoa kuukauden alimmalle saldolle. Tapiola Pankissa korkoa maksetaan sekä säästö- että käyttötileille päiväsaldon mukaan.
Lisäksi metsänhoitotilillä on korkoportaat, eli mitä suurempi talletussumma on, sitä suurempi on säästötili korko. Metsänhoitotilin verkkopalvelun kautta on kätevää seurata tilitapahtumia. Lisäksi verkossa voi koostaa yhteenvedon, jossa tulot ja menot on lajiteltu. Seurannasta on hyötyä esimerkiksi veroilmoitusta tehdessä.
Puukaupasta saadun ylimääräisen rahan voi sijoittaa esimerkiksi tuottotilille, rahastoihin tai osakkeisiin. Rahastoissa tuotot ovat yleensä tilisäästämistä korkeammat, mutta rahastoissa on myös omat riskinsä.
Tutkitusti markkinoiden parhaat rahastot
Suomalaiset ovat selkeästi löytäneet rahastosijoittamisen hyvät puolet, kuten mahdollisuuden päästä nauttimaan osakemarkkinoiden tuotosta. Rahastot on myös vaivaton tapa säästää tai sijoittaa.
Jokaiselle sijoittajalle löytyy hänen tarpeitaan vastaava rahasto. Sijoituskohteidensa mukaan rahastot ovat joko korko-, osake- tai yhdistelmärahastoja. Osakerahastoissa on historiallisesti parhain tuotto, mutta niissä on myös korkein riski.
Rahastosijoittamisessa on lähdettävä siitä, kuinka pitkäksi aikaa sijoittaa tai säästää. Tämän jälkeen pitää kysyä, onko valmis sijoittamaan riskipitoisempaan osakerahastoon vai haluaako rahansa varmempaan mutta ehkä matalatuottoisempaan korkorahastoon. Omaa riskinsietokykyä vastaava rahasto takaa parhaiten yöunet huonompinakin aikoina.
Rahastoa valitessa kannattaa tarkastella rahastojen pitkän aikavälin tuottoa. Suomen suurimmat ja suosituimmat rahastot eivät välttämättä ole tuotoiltaan erinomaisia. Historiallinen tuotto ei tietenkään kerro rahaston tulevaisuutta, mutta jos jokin rahasto on jatkuvasti parempi kuin toinen, niin asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Vertailuja helpottavat riippumattomat rahastoluokitukset. Uusi rahasto on esimerkiksi Tapiola Kiinteistö, jonka kautta pääsee sijoittamaan eurooppalaisille kiinteistömarkkinoille.
Tapiola Pankki on avannut myös osakepalvelun, joten osakekaupasta kiinnostunut metsänomistaja voi sijoittaa suoraan kotimaisiin ja ulkomaisiin osakkeisiin.
Ei ole syytä unohtaa myöskään vakuutusturvaa. Vain noin kolmannes Suomen yksityismetsistä on vakuutettu. Metsävakuutusmaksu on vähennyskelpoinen kuluerä myyntituloon perustuvassa metsäverotuksessa.
Jukka Ruoho
Kirjoittaja toimii myyntipäällikkönä Lahdessa.
29.10.2006
Tiedotuspalvelut/Reijo Härkönen