LEHDISTÖTIEDOTE
10.2.2011
”Valtiovarainministeriön ehdotus kertamaksuisen elinikäisen lisäeläkkeen malliksi on hyvä keskustelunavaus, mutta ministeriö lähestyy asiaa yksinomaan julkisen talouden rahoitusvajeen kautta. Meidän näkökulmastamme ikääntyvien ihmisten hoivan rahoituksen kehittämisen lähtökohtana pitää olla se, mitä asiakkaat haluavat ja mistä he ovat valmiita maksamaan. Julkista ja yksityistä rahoitusta täytyy kehittää käsi kädessä, sillä yksityiset palvelut täydentävät julkista sektoria”, sanoo Henki-Tapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmo.
Henki-Tapiola on suurimpana yksityisenä rahoittajana mukana Itä-Suomen yliopiston Vakuutetut vanhuspalvelujen vaihtoehdot -tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, millaisia yksityisiä hoivapalveluja asiakkaat itse toivoisivat vanhuusvuosilleen. Hankkeesta ja ikääntyvien hyvinvoinnin järjestämisestä keskusteltiin torstaina 10.2. Kuopiossa Itä-Suomen yliopistolla pidetyssä Tapiola Akatemia -tilaisuudessa.
”Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset ovat valmiita maksamaan etenkin omatoimista elämää ja selviytymistä edistävistä hoivapalveluista. Tähän heille pitää antaa mahdollisuus, sillä monet ikääntyvät suomalaiset ovat tottuneet ostamaan yksityisiä palveluja. Yksityistä varautumista voitaisiin jo nyt edistää merkittävästi korjaamalla lainsäädäntöä, joka koskee tämänhetkistä kertamaksuisen lisäeläkkeen verotusta. Kertamaksuista eläkettä verotetaan nyt niin raskaasti, että se käytännössä estää tällaisen eläkkeen ottamisen”, toimitusjohtaja Minna Kohmo sanoo.
Kertamaksuinen lisäeläke tarkoittaa sitä, että lisäeläkkeen säästämistä ei tarvitse aloittaa kymmeniä vuosia ennen eläkeikää. Henkilö maksaa työeläkkeelle siirtyessään esimerkiksi 20 000 euron kertasumman, jota hän nostaa kuukausittain lisäeläkkeenä lakisääteisen työeläkkeen lisänä loppuelämänsä ajan. Tällä hetkellä kertamaksuisesta lisäeläkkeestä peritään nostamisen yhteydessä 28 prosentin pääomavero, jonka lisäksi eläkesäästön tuottoa verotetaan. Kohmo painottaa, että hän ei ole vaatimassa kertamaksuiselle eläkkeelle verotuksellista tukea vaan ainoastaan reilua neutraalia verokohtelua.
Tarve elinikäiseen eläkkeeseen tunnustettu
Valtiovarainministeriö (VM) antoi tammikuussa ehdotuksen, jonka mukaan esimerkiksi 20 000-40 000 euron kertamaksuisen ”pitkäikäisyyseläkkeen” voisi ottaa 60-65-vuotiaana, ja sitä voisi alkaa nostaa 80 ikävuodesta lähtien.
”Ehdotus on hyvä siinä mielessä, että siinä tunnustetaan tarve elinikäiseen vapaaehtoiseen eläkkeeseen. VM:n malli ei kuitenkaan ota huomioon asiakkaiden tarpeita eikä sisällä todellista eläkelupausta, jonka mukaan lisäeläkkeen ottaja saa tietyn suuruisen lisäeläkkeen elämänsä loppuun saakka. Tällaisenaan ehdotus ei ole vakuutustoimintaa, jolloin jää epäselväksi mikä yhteiskunnallinen toimija mallin voisi toteuttaa.”
Kohmo painottaa, että henkivakuutusyhtiöillä on vankka osaaminen sosiaaliturvan täydentämiseksi rakennettavissa vapaaehtoisen varautumisen ratkaisuissa, kuten henkilö- ja eläkevakuutuksissa. Vapaaehtoisten vakuutusten tarjoaminen on Suomessa tiukasti säänneltyä toimintaa ja yhteiskunnan valvonnassa.
”Usein huomio kääntyy siihen, miten hyvää liiketoimintaa tämä vakuutusyhtiöille on. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan me rakennamme palveluja yhteiskunnan valvonnassa. Me palveluntarjoajat joudumme kuitenkin pohtimaan, millaiselle tuotteelle on tarvetta. Vakuuttamisen idea tarkoittaa sitä, että asiakas ostaa lupauksen tietyn suuruisesta eläkkeestä loppuelämäkseen ja vakuutusyhtiö kantaa riskin sen toteuttamisesta.”
Jo 10 000-20 000 euron kertasijoituksella voi saada loppuelämäkseen 100-200 euron kuukausieläkkeen, jolla voi hankkia joitakin hoivapalveluja.
Hoivan rahoittamista täytyy kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteispelinä
Tapiolan näkemys on, että yksityinen varautuminen ja yksityinen hoivan rahoitus täydentää julkisia palveluja ja että yksityinen hoiva ei ole pois julkisesta perusturvasta. Hoivan rahoittamista täytyy kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteispelinä. Julkisten palvelujen ja yksityisen varautumisen rajanveto täytyy kuitenkin määritellä, jotta tiedetään, mitä julkisiin palveluihin kuuluu.
”Perusturvan täytyy olla kaikkien saatavilla, mutta sen taso täytyy määritellä. Yksityinen rahoitus ja yksilölliset palvelut täydentävät perusturvaa. Emme vaadi, että keski- ja hyvätuloisten pitäisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta omasta hoivastaan, mutta sitä ei myöskään pidä estää. Uskomme, että kaikki hyötyvät, sillä yksityisten palvelujen käyttö vapauttavat julkisia palveluja muiden käyttöön”, Minna Kohmo sanoo.
Väestön ikärakenne on muuttumassa ja vanhuuspalvelujen kustannukset kasvavat lähivuosina merkittävästi. Palvelujen rahoitus vaatii kokonaisvaltaista uudistamista, ja julkisen sektorin palvelujärjestelmää tukevia ja korvaavia ratkaisumalleja haetaan muun muassa Itä-Suomen yliopiston Vakuutetut vanhuspalvelujen vaihtoehdot -tutkimushankkeella. Hankkeessa on mukana Henki-Tapiolan lisäksi muun muassa Tekes ja yksityisiä hoivapalveluyrityksiä. Tarkoitus on selvittää millaisia yksityisiä palveluja halutaan sekä se, millaisia palveluja yksityinen sektori pystyy tuottamaan. Tuloksia saadaan vuonna 2012, jolloin tutkimushanke päättyy.
Lisätietoja:
Minna Kohmo
toimitusjohtaja, Henki-Tapiola
050-5566507
etunimi.sukunimi@tapiola.fi
Lisätietoa VVV-tutkimushankkeesta.
Tapiolan tiedotuspalvelut/ Tiina Riippa