LEHDISTÖTIEDOTE
13.12.2006
Tapiola Pankin suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouden lähiajan näkymät säilyvät hyvinä. ”Suomen talous kasvaa ensi vuonna 3 prosenttia”, arvioi Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen. Tapiola Pankki nosti kasvuarviotaan ensi vuodelle kahdella kymmenyksellä. ”Inflaatio säilyy reilusti alle kahdessa prosentissa pari seuraavaa vuotta ja työttömyysaste painuu alle seitsemän prosentin”, ennustaa Järvinen.
Suomen talouden näkökulmasta suurin riski liittyy Yhdysvaltain talouskasvun odotettua voimakkaampaan heikkenemiseen. ”Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja teollisuuden kääntyminen laskuun voisi käynnistää kierteen, jonka seurauksena koko maailmantalouden kasvu voisi hidastua merkittävästi. Yhdysvaltain talouden ”mini” -taantuman todennäköisyys on nyt noin 50 prosenttia”, arvioi Järvinen. Yhdysvaltain talouskasvun hidastumisen myötä dollari kääntyy uudelleen laskuun.
Järvisen mukaan euron vahvistuminen hidastaa Suomen kasvua keskimääräistä enemmän euroalueella. ”Dollarin 10 prosentin heikkeneminen päävaluuttojaan vastaan leikkaa Suomen kokonaistuotannon kasvusta keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä.”
Kasvun moottorina toiminut yksityinen kulutus saattaa olla hidastumassa. ”Korkojen nousu ja epävarmuus kasvun kestävyydestä voivat lykätä kulutus- ja investointipäätöksiä.”
Korkotaso säilyy maltillisena
Korkotaso säilyy Euroopassa lähivuodet kuitenkin alhaisena. ”Korkojen merkittävää nousua edellyttäviä asioita ei ole näköpiirissä”, toteaa Järvinen. Euron kalleus, resurssien vajaakäyttö ja kasvun hidastuminen jälleen ensi vuonna mahdollistavat hänen mukaansa alhaisen korkotason jatkumisen.
Hän varoittelee liian kovista koronnostohaluista. ”Liian aggressiiviset koronnostot voivat heikentää taloutta. Euron vahvistumisen kautta vienti vaikeutuisi, ja korkeampi korko vähentäisi Euroopan sisäistä kulutusta ja investointeja.” Järvisen mukaan euroalueen inflaatiopaineet tulevat edelleen kustannuspuolelta eikä kysyntäinflaatiosta ole merkkejä.
Yhdysvaltain keskuspankki (FED) on lähellä koronnostosyklin huippua. Hidastuvasta kasvusta ja asuntomarkkinoiden viilenemisestä huolimatta FED:lla ei ole mahdollisuutta laskea korkoa ennen ensi kesää. Uusia koronnostoja ei voi myöskään sulkea täysin pois.
Asuntomarkkinat ovat normalisoitumassa
Asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Tapiola-ryhmän kiinteistöosaston apulaisjohtajan Vesa Immosen mukaan ilmiötä voidaan pitää markkinoiden normalisoitumisena. ”Asuntojen hintakehitys jatkunee ensi vuonna ansiotasokehityksen mukaisena. Kovan kysynnän alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, hintojen nousu tasaantuu ansiotasokehityksen mukaiseksi vasta myöhemmin.”
Asumismuotojen hintojen välillä on nähtävissä eriytymistä, kertoo Immonen."Vanhojen kerrostaloasuntojen myyntihinnat nousivat tasaisesti kuluvana vuonna. Omakotitalojen hinnat kuitenkin ovat laskeneet vuoden 2006 aikana koko maan tasolla ja myyntiajat ovat myös pidentyneet viime vuoden lukemista.”
Uusien asuntojen kauppa käy edelleen vahvasti, vaikka onkin hieman hiipunut viime vuoden huippulukemista. Hintojen nousu on hidastumassa alkuvuoden lukemista.
Tapiola Pankin suhdannekatsaus löytyy kokonaisuudessaan Tapiolan verkkopalvelusta www.tapiola.fi/suhdannekatsaus.
Tapiolan suhdannekatsaus IV/2006 Ennuste vuosille 2007 – 2008:
- Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden kolmannella neljänneksellä ja kasvun odotetaan hidastuvan edelleen alkuvuonna. Näkymiä heikentävät yhä korkealla pysyttelevä öljyn hinta ja korkojen nousu Yhdysvalloissa, euroalueella ja Japanissa. Öljytynnyrin reaalihinta lähestyy jo toisen öljykriisin tasoa.
- Kasvu on myös tasoittumassa eri maanosien kesken: Yhdysvalloissa kasvu on hidastumassa, kun taas euroalueella kasvu on kiihtymässä. Yhdysvaltain talouden odotettua voimakkaampi hidastuminen syrjäyttäisi mahdolliset positiiviset yllätykset euroalueella. Yhdysvaltain vaihtotaseen vajeen korjaantumisen kannalta tasapainoisempi kasvu on paremmin ylläpidettävissä.
Vaihtotaseen vajeen korjaantuminen edellyttää suurten maiden yhteistyötä valuuttakurssi- ja talouspolitiikan osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että dollari heikkenee edelleen päävaluuttojaan vastaan ja ohjauskorot nousevat Yhdysvalloissa odotettua enemmän ja muualla odotettua vähemmän.
Yhdysvalloissa asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun, mikä heijastuu kielteisesti yksityiseen kulutukseen. Japanissa kasvu jatkuu entistä hitaampana painopisteen siirtyessä viennistä kotimaiseen kulutukseen. Euroalueen kasvu on vahvaa, mutta ulkoinen toimintaympäristö on nopeasti heikkenemässä, mikä nostaa esiin kysymyksen kasvun kestävyydestä.
Suomen talouden näkymät ovat ennustejaksolla edelleen hyvät: talous kasvaa yli potentiaalisen kasvu-uransa, inflaatio säilyy hitaana ja työttömyysaste painuu alle rakenteellisen tasonsa. Viennin kasvu hidastuu selvästi ensi vuonna kansainvälisen talouden heikkenemisen ja dollarin heikkenemisen myötä. Euron vahvistuminen hidastaa Suomen kasvua keskimääräistä enemmän euroalueella. Dollarin 10 prosentin heikkeneminen päävaluuttojaan vastaan leikkaa Suomen kokonaistuotannon kasvusta keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä.
FEDin koronnostosykli jatkuu. Hidastuvasta kasvusta ja asuntomarkkinoiden viilenemisestä huolimatta FED joutuu vielä nostamaan korkoa tämän syklin aikana. Suhdanteiden heikkeneminen ei automaattisesti hidasta inflaatiota. Kysyntä- ja kustannuspuolelta tulee edelleen inflaatiopaineita, mutta myös rakenteelliset ongelmat edellyttävät korkeampia reaalikorkoja.
EKP jatkaa asteittaisia koronnostoja kohti ”neutraalia” tasoa. Toistaiseksi koronnostot eivät ole merkittävästi kiristäneet rahataloudellisia olosuhteita ja ohjauskorko on reaalisesti alle tasapainotasonsa. Vuoden alusta tapahtunut euron vahvistuminen vastaa yhtä 25 peruspisteen koronnostoa. Euroalueen pitkien korkojen voimakkain nousu lienee jo takana, mutta lyhyellä aikavälillä koroilla on edelleen syklisiä nousupaineita. Pitkällä aikavälillä korot pysynevät edelleen alhaalla rakenteellisten tekijöiden ansiosta.
Euroalueen inflaatio ja energiasta puhdistettu inflaatio lähestyvät toisiaan ja loppuvuonna mittarit ovat kahden prosentin tuntumassa. Inflaatiopaineet tulevat edelleen kustannuspuolelta eikä kysyntäinflaatiosta ole merkkejä. EKP:n liian aggressiiviset koronnostot voivat heikentää sekä ulkoista (euron vahvistuminen) että sisäistä kysyntää (kulutuksen ja investointien heikkeneminen). Euron kalleus, resurssien vajaakäyttö ja kasvun hidastuminen jälleen ensi vuonna mahdollistavat alhaisen korkotason jatkumisen.
Dollariin liittyy edelleen merkittäviä heikkenemispaineita vaihtotaseen vajeen vuoksi. Lyhyellä aikavälillä odotukset FEDin lisäkoronnostoista tukevat dollaria, mutta loppuvuonna Yhdysvaltain talouskasvun hidastumisen myötä dollari kääntyy uudelleen laskuun päävaluuttojaan vastaan.
Suomen talous kestää nykyistä korkeammat korot ja asuntomarkkinoille varovaisuuden lisääntyminen on hyvä uutinen. Toistaiseksi korkojen nousu ei ole merkittävästi näkynyt asuntomarkkinoilla tai luotonotossa. Riskinä on kotitalouksien liiallinen velkaantuminen ja ostovoiman sitominen valtaosin asuntolainojen maksuun. Tämä on pois muusta kulutuksesta, mikä puolestaan heijastuisi negatiivisesti kotimarkkinayritysten toimintaan ja työllisyyteen.
- Suomen talouden näkökulmasta suurin riski liittyy edelleen Yhdysvaltain talouskasvun odotettua voimakkaampaan heikkenemiseen. Huonot uutiset välittyisivät meille viennin, rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden sekä luottamusindikaattoreiden heikkenemisen kautta. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kääntyminen laskuun voisi käynnistää kierteen, jonka seurauksena koko maailmantalouden kasvu voisi hidastua merkittävästi. Yhdysvaltain talouden ”mini” -taantuman todennäköisyys on noin 50 prosenttia.
- Suomen pitkän aikavälin näkymät ovat edelleen merkittävästi lyhyen aikavälin näkymiä heikommat. Väestön ikääntyminen, pitkäaikaistyöttömyys, Kaukoidän mukanaan tuoma kilpailu ja kireä tuloverotus ovat kysymyksiä, jotka edellyttävät toimia nyt eikä myöhemmin.
Velalliselle ja säästäjälle korkojen nousu merkitsee lainojen kallistumista, mutta myös parempia talletuskorkoja. Vaikka korot ovat edelleen nousussa, pysynevät ne lähivuosina historiallisen alhaisina. Korkojen merkittävä nousu nykytasoilta edellyttäisi asioita, joita ei tällä hetkellä ole näköpiirissä.
Uusien asuntojen kauppa on hiipunut hieman viime vuoden huippulukemista ja hintojen nousu on hidastunut alkuvuoden lukemista. Omakotitalojen hinnat ovat laskeneet vuoden 2006 aikana koko maan tasolla ja myyntiajat pidentyneet viime vuodesta.
Asuntojen pidentyneitä myyntiaikoja voidaan pitää markkinoiden normalisoitumisena. Hintakehityksen oletetaan jatkuvan vuonna 2007 ansiotasokehityksen mukaisena. Kovan kysynnän alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, hintakehitys tasaantuu ansiotasokehityksen mukaiseksi vasta myöhemmin.
- To
imistomarkkinat ovat elpyneet hiljalleen. Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen investointikysyntä näyttää jatkuvan vilkkaana. Toimistotilamarkkinan jakautuminen uuteen ja vanhaan kantaan näyttää korostuvan entisestään ja huonokuntoiset tilat joudutaan peruskorjaamaan vastaamaan kysyntää.
- Liiketilamarkkinoilla ennusteet ovat edelleen positiiviset, mutta tilatarjonnan voimakkaan kasvun myötä jää nähtäväksi, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa. Kysyntää pitävät yllä uudet kansainväliset ketjut sekä kuluttajien luottamus omaan talouteensa. Käyttäjillä on entistä tarkemmat vaatimukset tilojen laadun ja sijainnin suhteen.
Palkansaajalle ja yrittäjälle korkojen nousu ja epävarmuus kasvun kestävyydestä voivat lykätä kulutus- ja investointipäätöksiä.
LIITE: SUHDANNEKATSAUKSEN TAULUKOT
|
Taulukko 1. Kansainvälisen talouden ennusteet: BKT:n määrän muutos, % |
| |
Tapiola |
|
Konsensus |
|
| |
2007 |
2008 |
2007 |
2008 |
| USA |
1,6 |
2,1 |
2,3 |
n/a |
| Euroalue |
1,8 |
2,0 |
1,9 |
n/a |
| Japani |
1,9 |
1,6 |
2,1 |
n/a |
| Maailma |
3,4 |
3,5 |
.. |
.. |
Huom! The Economist –lehti
Lähteet: Tapiola-ryhmä ja The Economist -lehti
| Taulukko 2. Kansainvälisen talouden ennusteet: Inflaatio, % |
| |
Tapiola |
|
Konsensus |
|
| |
2007 |
2008 |
2007 |
2008 |
| USA |
2,1 |
2,2 |
2,3 |
n/a |
| Euroalue |
2,0 |
1,9 |
2,1 |
n/a |
| Japani |
0,6 |
0,7 |
0,5 |
n/a |
| Maailma |
3,0 |
2,9 |
.. |
.. |
Huom! The Economist – lehti
Lähteet: Tapiola-ryhmä ja The Economist -lehti
| Taulukko 3: Suomen talouden ennuste |
| |
2007 |
2008 |
| BKT, määrän muutos, % |
3,0 |
2,7 |
| Yksityinen kulutus |
2,8 |
2,5 |
| Vienti |
5,0 |
4,5 |
| Investoinnit |
3,8 |
3,5 |
| Työttömyysaste, % |
7,3 |
6,9 |
| Inflaatio, % |
1,7 |
1,6 |
Lähde: Tapiola-ryhmä
Lisätiedot
Suhdannekatsaus:
Jari Järvinen, pääekonomisti, Tapiola-ryhmä
puh (09) 453 2049, jari.jarvinen@tapiola.fi
Asunto- ja kiinteistömarkkinat:
Vesa Immonen, apulaisjohtaja, Tapiola-ryhmä
puh (09) 453 3412, vesa.immonen@tapiola.fi
Tiedotuspalvelut / Rami Saarela