TAPIOLA PANKIN SUHDANNEKATSAUS 1/2010:
Suomen talous ajautui teknisesti uudelleen taantumaan – talouskasvu jää nollaan

LEHDISTÖTIEDOTE
15.6.2010 klo 9.00

Suomen bruttokansantuote jatkoi supistumista alkuvuonna. Kun myös edellisen vuosineljänneksen kasvuluku jäi miinukselle, on Suomen talous teknisesti uudelleen taantumassa. Tapiola Pankki alentaa vuoden 2010 ennusteen Suomen kokonaistalouden kasvusta 0,0 prosenttiin (1,0 %). Koko euroalue kärsii velkakriisistä ja on tällä hetkellä maailmantalouden heikoin lenkki. Euroopan velkakriisi on myös Suomen talouden suurin uhka. Kotimaassa työllisyys on kuitenkin pysynyt ennakoitua parempana. Tapiolan arvio tämän vuoden työttömyysasteeksi on 9,5 prosenttia (10,5 %).

Tapiola Pankki alentaa ennustettaan Suomen talouden BKT-kehityksestä alkuvuoden odotettua heikompien tilinpitolukujen ja maailmantalouden näkymien heikkenemisen vuoksi. Suurin yksittäinen selitys aiempaa pessimistisemmälle näkemykselle on nettoviennin näkymien heikentyminen. Vienti supistui vuosineljännestasolla peräti 11 prosenttia. Luvussa näkyy muun muassa kevään satamalakon vaikutus.

”Suomalaisten vientituotteiden kysyntä on edelleen alamaissa. Euron heikentyminen tukee runsaasti euroalueen ulkopuolelle vievän Suomen kilpailukykyä, joten potentiaalia kysynnän merkittävään paranemiseen on. On kuitenkin huomattava, että ”nolla-kasvun” skenaariokin edellyttää selvästi positiivista talouskasvua loppuvuoden aikana”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.

Vuoden 2011 kasvuennustetta Tapiola laskee 0,5 prosenttiyksiköllä 1,0 prosenttiin.

Euroopan velkakriisi Suomen talouden suurin uhka

Teollisuusmaiden kasvu on jatkunut alkuvuonna, mutta ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun hidastuvan. Ensi vuodesta on tulossa kuluvaa vuotta heikompi. Näkymiä heikentävät finanssipolitiikan kiristystoimet, joilla pyritään hillitsemään velkaantumista ja tasapainottamaan talouksia. Liian aikaiset kiristykset voivat kuitenkin johtaa verotulojen supistumiseen ja alijäämien kasvuun. Myös kehittyvien talouksien näkymät ovat heikentyneet.

Suomen talouden suurin riski liittyy Euroopan velkakriisiin ja sen hoitoon. Suomen julkisen talouden tilanne on euroalueen mittakaavassa varsin hyvä, mutta huonot uutiset välittyvät meille viennin, rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden sekä luottamusindikaattoreiden heikkenemisen kautta.

”Erityistä huomiota on jatkuvasti kiinnitettävä Suomen talouden kilpailukykyyn. Lähivuosina kilpailu uusista tilauksista globaaleilla markkinoilla on erittäin kovaa, ja kustannuskehitys on kyettävä pitämään aisoissa.”

Työllisyys on pysynyt Suomessa ennakoitua parempana, ja Tapiola arvioi työttömyysasteeksi tänä vuonna 9,5 prosenttia (10,5 %). Toisaalta työttömyyden huippua odotetaan edelleen vuodelle 2011.

Korkotaso pysyy matalana – euron pitäisi halventua edelleen

Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit FED ja EKP jatkavat nykyistä korkolinjaansa. EKP on velkakriisin myötä joutunut ottamaan uudelleen käyttöön epätavanomaiset keinot, kuten valtionlainojen ostot, ja joutuu uuden notkahduksen ja hintojen laskun riskiä torjuakseen pitämään ohjauskorkonsa alhaalla aina ensi vuoden loppuun asti.

”Euroalue on maailmantalouden heikoin lenkki tällä hetkellä, ja velkakriisi uhkaa sysätä euroalueen uuteen taantumaan ja hintojen laskukierteeseen. Euron heikkeneminen päävaluuttojaan vastaan jatkuu, mutta euro on edelleen yliarvostettu dollaria vastaan. Hintakilpailukyvyn palauttaminen edellyttäisi aliarvostettua valuuttakurssia”, Järvinen sanoo.

Rahaliiton koossapysyminen edellyttää euron heikkenemisen lisäksi myös kansainvälisen talouden kasvua, Saksan ja muiden ydinmaiden elvyttävää finanssipolitiikkaa, EKP:n nykyistä elvyttävämpää rahapolitiikkaa ja entistä tiukempaa finanssipolitiikan koordinaatiota EU:n komission ja EU-jäsenmaiden välille.

Asuntolaina-asiakkaan näkökulmasta korot pysyvät matalina. Esimerkiksi korkokattotuotteen ottaminen asuntolainalle ei ole tällä hetkellä lainanottajan edun mukaista vaan korkojen nousuun kannattaa varautua säästämällä. Tapiolan arvion mukaan korkojen pitäisi nousta seuraavien parin vuoden aikana nopeasti huomattavasti nykyistä korkeammalle ja pysyä ylhäällä pitkään, jotta korkokatto kannattaisi.

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat kuumenivat alkuvuonna

Euroopassa asuntojen hinnat eivät ole kääntyneet nousuun viime vuonna alkaneen laskun jälkeen. Suomen viimeaikainen kiihtynyt hintojen nousu on poikkeuksellista koko maanosassa. Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat nousivat peräti 15,7 prosenttia ja koko maassa 7,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lukuja tarkastellessa on syytä muistaa, että vuonna 2009 samaan aikaan hinnat vielä laskivat.

”Historiallisen alhainen korkotaso vauhdittaa asuntojen kysyntää ja kauppaa. Koska vapaarahoitteisten asuntojen uudistuotanto väheni nopeasti taantumassa, on uusien asuntojen tarjonta vieläkin kysyntään nähden vähäistä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla hinnat jatkavat nousuaan”, arvioi Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen.

Yksi selitys Suomen ja muun Euroopan väliseen eroon on Immosen mukaan suomalainen käytäntö sitoa asuntolaina lähes poikkeuksetta lyhyehköön viitekorkoon.

”Todennäköisesti nykyisenkaltaista poikkeuksellista hintakehitystä Suomessa ei olisi tapahtunut, jos asuntolainat sidottaisiin pääasiassa pitkiin, yli 5 vuoden korkoihin. Pidemmällä ajanjaksolla euroalueen korkotaso tulee nousemaan nykytasosta. Suomessa riski korkojen noususta on siis lähes kokonaan kotitalouksilla, kun taas Euroopassa useammin rahoituslaitos kantaa tämän riskin. Siksi vastuullisen lainanantajan tulee opastaa asiakastaan riskin muodostumisesta ja varautumisen mahdollisuuksista.”

Lue koko suhdannekatsaus Tapiolan sijoittaja-asiakkaiden verkkolehdestä www.sijoitustalous.fi. Seuraava suhdannekatsaus julkistetaan joulukuussa 2010.

Lue tiedote, taulukot ja tiivistelmä pdf-muodossa.