TAPIOLA PANKIN ARJEN KATSAUS 1/10: Verotuksellinen etu on merkittävä syy eläkesäästämisen aloittamiseen

LEHDISTÖTIEDOTE
25.3.2010

Verotuksellinen etu on yli puolelle suomalaisista tärkeä syy eläkesäästämisen aloittamiseen. Vajaat 10 prosenttia aikoo varmasti tai melko todennäköisesti aloittaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen, kun uudet verotuetut säästämisvaihtoehdot tulevat markkinoille. Tämä käy ilmi Tapiola Pankin Arjen katsauksen kyselytutkimuksesta. Tapiolan ennusteen mukaan Suomen taloutta rasittaa edelleen viimevuotinen taantuma, ja talouskasvu jää tänä vuonna 1,0 prosenttiin. Työttömyys on tänä vuonna keskimäärin 10,5 prosenttia.

Tapiola Pankki selvitti Arjen katsauksen kyselytutkimuksessa suomalaisten suhtautumista vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen, kun eläkevakuutusten lisäksi markkinoille tulee uusia eläkesäästämisen tuotteita. Reilulla viidenneksellä vastaajista on jo vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus. Vajaat kymmenen prosenttia harkitsee eläkesäästämisen laajentamista niin sanotulla ps-tuotteella. Yli kaksi kolmannesta vastaajista ei aio aloittaa eläkesäästämistä. Yli puolet on täysin tai melko samaa mieltä väittämästä, että yhteiskunta hoitaa riittävän taloudellisen turvan tulevaisuuteni varalle.

”Moni yllättyy siitä, että lakisääteinen työeläke on vain noin puolet viimeisten työvuosien ansioista. Eläkevuosia kun on totuttu ajattelemaan aikana, jolloin voi tehdä paljon ja harrastaa. Jos haluaa säilyttää elintasonsa eläkevuosinakin, eläkeaikaa varten on ryhdyttävä säästämään. Nyt erilaisille asiakkaille on olemassa uudenlaisia vaihtoehtoja”, sanoo Tapiola Pankin varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti.

Uusien vaihtoehtojen tulo eläkesäästämiseen on tärkeää

Henki-Tapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmo ja Tapiola Pankin toimitusjohtaja Harri Lauslahti pitävät huolestuttavana trendinä vahvaa uskoa yhteiskunnan turvaan. ”Yhteiskunta ei pysty vastaamaan hoiva- ja palvelutarpeeseen tulevaisuudessa. Siksi eläkesäästämistä tuetaan verotuksellisesti ja siihen luodaan uusia vaihtoehtoja. Vastaajista yli 40 prosenttia uskoo käyttävänsä vapaaehtoista eläkettä muun muassa matkailuun ja vain 6 prosenttia terveys- ja hoivamenoihin, vaikka todellisuudessa niiden osuus voi olla monen kohdalla merkittävä. Oma varautuminen ja sitoutuminen säästämiseen on erittäin tärkeää, sillä eläkeaika voi kestää 30-40 vuotta”, Kohmo ja Lauslahti sanovat.

Tapiola tuo huhtikuussa markkinoille eläkevakuutuksen rinnalle PS-tilin, jonka kautta asiakas voi säästää vapaaehtoista eläkettä verotuetusti muun muassa rahastojen ja säästötilin kautta. Tutkimukseen vastanneista 15 prosenttia pitää eläkevakuutuksen ja PS-tilin säästöistä saatavaa verotuksellista etua erittäin tärkeänä syynä eläkesäästämisen aloittamiseen, ja 38 prosentille se on melko tärkeä syy.

”Vaihtoehtoisten säästämistapojen tulo on tärkeää. Asiakkaat haluavat täydentää eläketurvaansa eri tavoin. Eläkevakuutus sopii henkilölle, joka haluaa säästää varovaisesti tai niin, että ammattilainen hoitaa säästöjä hänen puolestaan. PS-tili sopii asiakkaalle, joka haluaa itse seurata säästöjensä kehitystä ja hallita sijoituskohteitaan”, Kohmo ja Lauslahti sanovat.

Työllisyys odotettua korkeammalla - työttömyyshuippu osuu loppukevääseen 2011

Suomalaisten usko työllisyystilanteeseen on hyvä, ja joka kolmas tutkimukseen vastannut uskoo työllisyystilanteensa parantuvan. Se on selvästi enemmän kuin tasan vuosi sitten. Tapiola laskee ennustettaan Suomen tämän vuoden keskimääräisestä työttömyysasteesta 10,5 prosenttiin (11,2 %, joulukuu 2009). Ennuste vuoden 2011 työttömyysasteeksi on 11,0 prosenttia.

Ennusteen mukaan taantuma on toistaiseksi kurittanut pahiten pääomavaltaista teollisuutta. Työllisyystilanteen pysyminen näinkin hyvänä on ollut positiivinen yllätys. Työttömyyden huippu saavutetaan kuitenkin vasta 2011, ja pahimmillaan työttömyys voi käväistä 13-14 prosentissa loppukeväästä 2011.

Suomen taloutta rasittaa negatiivinen kasvuperintö - kasvu jää 1,0 prosenttiin

Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 peräti 7,8 prosenttia eli enemmän kuin kertaakaan vuosien 1917-18 jälkeen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Edelleenkin Suomen kokonaistuotanto on noin 9 prosenttia jäljessä kevään 2008 huipputasoa, ja teollisuustuotannon volyymista on leikkaantunut pois noin neljännes.

Nopeaa käännettä ylöspäin ei edelleenkään ole näkyvissä. Tapiola pitää kuluvan vuoden kasvuennusteen ennallaan ja arvioi bruttokansantuotteen kasvun jäävän tänä vuonna 1,0 (1,0 %, joulukuu 2009) prosenttiin.

”Bkt:n kasvu painuu vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuustuotannon ongelmien vanavedessä uudelleen negatiiviseksi, mutta palautuu toiselta vuosineljännekseltä alkaen maltilliselle kasvu-uralle. Talouskasvun pysähtyminen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli epämieluisa yllätys, joka valitettavasti kasvattaa vuodelle 2010 siirtyvää negatiivista kasvuperintöä. Satamatyöntekijöiden työtaistelu häiritsee ikävästi teollisuuden piristymistä”, Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.

Vuoden 2011 talouskasvuksi Tapiola ennustaa 1,5 prosenttia. Inflaatiopaineet ovat vähäiset korkean työttömyyden ja talouden ylikapasiteetin vuoksi. Tapiola nostaa inflaatioennustetta kuitenkin hieman ja ennustaa kuluttajahintojen nousevan keskimäärin 1,0 (0,7 %) prosenttia. Vuonna 2011 inflaation odotetaan kiihtyvän keskimäärin 1,5 prosenttiin.

Asuntojen hinnat kuumenemassa etenkin kasvukeskuksissa

Historiallisen alhainen korkotaso ja kuluttajien vahvistunut luottamus omaan talouteen virkistivät asuntokauppaa loppuvuonna 2009. Hinnat nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja uudistuotannon vähentyminen viime vuonna nosti myös vanhempien kerros- ja rivitalohuoneistojen hintoja.

”Ansiotasoon suhteutettuna asuntojen hintataso on saavuttanut vuoden 2009 alkunotkahduksen jälkeen taas kuumentuneen tason. Erityisesti pienten asuntojen hinnat kasvukeskuksissa voivat nousta epäterveelle tasolle”, arvioi Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen asuntojen hinnat nousivat Helsingissä vuoden viimeisellä neljänneksellä yli 11 prosenttia vuoden takaisesta. Uusien asuntojen keskineliöhinta puolestaan on pääkaupunkiseudulla lähes 3 700 euroa, mikä on yli 1000 euroa korkeampi kuin koko maan keskineliöhinta.

Arjen katsauksen kyselyn teki Taloustutkimus puhelimitse helmikuussa viikolla 6/2010. Kyselyyn vastasi 1003 15-79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on +/-3 prosenttiyksikköä. Tapiola Pankin Arjen katsaus löytyy osoitteesta tapiola.fi/arjenkatsaus. Suomen talouskatsaus ja asuntomarkkinakatsaus löytyvät osoitteesta www.sijoitustalous.fi.

Lisätiedot:

Marja Pajulahti
varatoimitusjohtaja
Tapiola Pankki
(09) 453 7106

Jari Järvinen
pääekonomisti
Tapiola-ryhmä
(09) 453 2049

Vesa Immonen
toimitusjohtaja
Kiinteistö-Tapiola Oy
(09) 453 3412

Tiedotuspalvelut/ Tiina Riippa


Jaa