LEHDISTÖTIEDOTE
9.12.2009
TAPIOLA PANKIN SUHDANNEKATSAUS 2/2009: Teollisuusmaiden taantuma päättyi kesällä, mutta alkaneen kasvun kestävyys on epävarmaa. Tämä on riski Suomen vientivetoiselle taloudelle. Suomi nousee taantumasta viimeisten joukossa, ja vuonna 2010 talous kasvaa Tapiola Pankin ennusteen mukaan 1,0 prosenttia. Työttömyyshuippu on Suomessa edessä vuoden kuluttua, ja työttömien määrä ylittää jopa 400 000:n rajan.
”Hallituksen tulisi jatkaa elvytystä, ja palkkamaltti on ensiarvoisen tärkeää. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kiristämistä, mutta veronkorotusten aika ei ole vielä 2010”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.
Suomen talous myötäilee viiveellä Yhdysvaltain, Japanin, euroalueen ja kehittyvien talouksien myönteisen talouskehityksen trendiä. Tapiola nostaa vuoden 2010 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 1,0 (-0,3 %, ennuste syyskuu 2009) prosenttiin. Hitaan elpymisen vuoksi Tapiola ennustaa talouskasvun jäävän 1,5 prosenttiin vuonna 2011.
”Kysynnän heikkous maailmanmarkkinoilla ei yksin selitä elpymisen hitautta Suomen taloudessa. Kyse on myös kilpailukyvyn puutteesta. Vahva euro selittää heikkoutta euroalueen ulkopuolisiin kilpailijamaihin verrattuna, mutta ei huomattavaa viivettä uusien tilauksien saannissa esimerkiksi suhteessa Saksan teollisuuteen”, Jari Järvinen sanoo.
Kuluttajahinnat kääntyvät Suomessa nousuun. Tapiola ennustaa vuonna 2010 keskimääräiseksi inflaatiovauhdiksi 0,7 (0,7) prosenttia. Vuonna 2011 inflaatio kiihtynee keskimäärin 1,5 prosenttiin.
Työttömyysaste vuoden päästä jopa 13-14 prosenttia
Teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi työttömyys nousee yhä ensi vuonna. Vuoden 2011 loppuun mennessä Suomesta häviää pysyvästi jopa 150 000 työpaikkaa. Pahimmillaan työttömien määrä voi ylittää 400 000, ja työttömyysasteen huippu käynee noin 13-14 prosentissa talvella 2010-2011. Tapiola ennustaa edelleen, että työttömyys on ensi vuonna keskimäärin 11,2 prosenttia. Työvoiman väheneminen kääntää työttömyysasteen laskuun vuoden 2011 lopulla.
Korkotaso pysyy alhaisena - korkokatto ei ajankohtainen asuntovelalliselle
Maailmalla keskuspankit torjuvat yleisen hintojen laskun riskiä alhaisilla ohjauskoroilla. Yhdysvaltain keskuspankki FED jatkaa nollakoron politiikkaa. Järvisen mukaan euroalueen saaminen kestävään nousuun tarkoittaa, että hallitusten tulisi jatkaa elvyttävää finanssipolitiikkaa, ja Euroopan keskuspankin EKP:n tulisi pitäytyä alhaisen reaalikoron politiikassa lähivuodet.
Asuntolaina-asiakkaan näkökulmasta korot pysyvät Järvisen mukaan matalina vielä 3-5 vuotta, eikä merkittävää nousua ole odotettavissa. Tällä perusteella suojautuminen koronnousua vastaan esimerkiksi korkokatolla ei ole lainanottajan edun mukaista.
”Korkojen pitäisi nousta seuraavien parin vuoden aikana nopeasti huomattavasti nykyistä korkeammalle ja pysyä ylhäällä pitkään, jotta korkokatto kannattaisi. Jos säästää 50 euroa kuussa, vuodessa talteen kertyy 600 euroa. Sillä summalla pystyy varautumaan noin 0,5 prosentin koronnousuun 150 000 euron lainassa. Ja jos korko ei nouse, rahat ovat säästössä johonkin muuhun käyttöön”, sanoo Tapiola Pankin toimitusjohtaja Harri Lauslahti.
Kaupungistuminen ja yksinasuminen ohjaavat Suomen asuntomarkkinoita tulevaisuudessa
Asuntokauppa on virkistynyt toimivan lainarahoituksen ja matalien korkojen ansiosta, ja asuntojen hinnat ovat palaamassa notkahduksen jälkeen vuoden takaiselle tasolle.
Pitkällä tähtäimellä merkittäviä taustatekijöitä Suomen asuntomarkkinoilla ovat kansainvälisestikin ennätyksellisen nopea kaupungistuminen ja yksinasujien sekä pienperheiden suhteellisen määrän voimakas kasvu. Kaupungistuminen eriyttää hintakehitystä kasvukeskusten ja taantuvien paikkakuntien välillä. Yksin asumisen yleistyminen eriyttää kysyntää suurten ja pienten asuntojen välillä.
”Yksiöiden ja pienten kaksioiden hinnat nousevat ja saattavat nousukauden tullessa jopa karata, ellei niiden tuotantoa selvästi lisätä. Vielä tällä hetkellä kaavoituksella tuetaan suurten asuntojen rakentamista ja jos kysyntä pysyy tuotantoon nähden ennallaan, suurten asuntojen hinnoissa on laskupainetta”, Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen sanoo.
Lue koko suhdannekatsaus Tapiolan sijoittaja-asiakkaiden verkkolehdestä www.sijoitustalous.fi
Lisätiedot:
Suhdannekatsaus:
Jari Järvinen
pääekonomisti, apulaisjohtaja, Tapiola Varainhoito
(09) 453 2049
Harri Lauslahti
toimitusjohtaja, Tapiola Pankki
(09) 453 7100
Asunto- ja kiinteistömarkkinat:
Vesa Immonen
toimitusjohtaja, Kiinteistö-Tapiola
(09) 453 3412
sähköpostit: etunimi.sukunimi@tapiola.fi
Tiedotuspalvelut/ Tiina Riippa