16.11.2007
LEHDISTÖTIEDOTE
Näyttää siltä, että Suomen talouskasvu on hidastumassa. Vaikka hyvä työllisyyskehitys ja ansiotason nousu edelleen tukevat suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa, rakenteellinen alttiutemme kansainvälisen talouden suhdannevaihteluille heikentää Suomen kasvunäkymiä.
”Tästä huolimatta moni suomalainen makuuttaa varojaan käyttötileillä ja vieläpä sellaisissa, joissa maksetaan vain nimellistä korkoa. Kuitenkin esimerkiksi Tapiolan teettämän kyselyn mukaan, lähes puolet vastaajista toivoi löytävänsä pankin, joka maksaisi tilille entistä parempaa korkoa”, kertoo yhtiöryhmän johtaja Jari Saine Tapiola-ryhmästä.
Käyttötilin koron suuruudella on väliä
Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin pankkiuskollisia. Vaihtamishalukkuuden vähäisyyden Saine uskoo johtuvan siitä, että asiakkaat luulevat pankin vaihtamisen olevan työlästä ja vaikeaa. ”Tosi asiassa pankin vaihtaminen on hyvin yksinkertaista. Kiitos nykytekniikan”, Saine huomauttaa.
Suomalaisten varallisuudesta hieman yli 40 miljardia on normaaleilla käyttötileillä. ”Koron suuruudella on siis väliä. Mikäli pankit maksaisivat käyttötileilleen kunnon korkea, tietäisi se sitä, että pankit joutuisivat maksamaan korkotuottoina suomalaisille 500 - 600 miljoonaa euroa vuodessa”, Saine toteaa.
Samalla hän huomauttaa, että nyt hieman vajaa neljä vuotta toiminut Tapiola Pankki maksaa käyttötilille korkoa 2,25 prosenttia. Lisäksi pankki maksaa koron käyttö- ja säästötilien päiväsaldolle, eikä kuukauden alimmalle saldolle, kuten pankit yleensä tekevät. ”Pidämme Tapiolan toimintatapaa oikeudenmukaisena. Koska asiakkaat omistavat Tapiolan, voidaan tätä pitää myös voitonjakona asiakkaille. Tapiola Pankin ja useimpien muiden pankkien käyttötileille maksamien korkojen ero on keskivertoasiakkaalle helposti vuodessa jopa satoja euroja”, Saine huomauttaa.
Onko pankeilla vastuuta?
Samalla kun suurin osa tallettajista edelleen makuuttaa varojaan lähes nollakorkoisilla tileillä, ovat viime kuukausina jotkut pankit alkaneet maksaa markkinakorkoja merkittävästi korkeampia korkoja. ”Näyttää siltä, että muutamilla pankeilla on rahoitus kunnossa vain lyhyellä aikavälillä. Nyt osa pankeista maksaa talletuksilleen enemmän korkoa kuin lainoista saa. Tällä voi olla yhteiskunnallisesti haitalliset seuraamukset, kuten esimerkiksi 1990-luvulla näimme”, Saine toteaa.
Saineen mukaan kuluttajatietoisuus on Suomessa usein vielä puutteellista eikä oman talouden maksukykyä ja mahdollisten puskurien riittävyyttä osata riittävästi avata. Kuluttajat eivät myöskään osaa vaatia riittävän kattavaa ja selkeää sijoitus- ja pankkineuvontaa. Saine näkeekin, että arvopaperimarkkinoita ja siellä toimivia sääntelevä Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi eli MiFID toi mukanaan paljon hyvää. MiFIDin myötä esim. sijoitusneuvonta on muuttunut luvanvaraiseksi sijoituspalveluksi.
MiFID takaa sijoittajille tarkkaa tietoa mm. palveluntarjoajista
”Keskinäisenä, asiakkaiden omistamana yhtiönä, koemme, että MiFID on erinomainen asia asiakkaiden turvaksi”, Saine sanoo. Sijoittajat saavat jatkossa kaikissa EU-maissa entistä tarkempaa tietoa mm. palveluntarjoajasta, palveluista, rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä, kuluista, asiakasvarojen säilyttämisestä, toimeksiantojen toteuttamisesta ja eturistiriitojen hallitsemisesta. Lisäksi sijoittajalta pyydetään aiempaa yksityiskohtaisempia tietoja taloudellisesta asemasta, sijoitustavoitteista, sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä. Asiakkaalla itsellään on luonnollisesti lopullinen riski sijoitustoiminnan tuloksista.
Kokkolan toimistolla paljastettiin lasitaideteos
Yhtiöryhmän johtaja Jari Saine vieraili Tapiolan Kokkolan toimistolla keskiviikkona 16.1.2008 uuden taideteoksen paljastustilaisuudessa. Taiteen tukeminen on Tapiolassa osa yhteiskuntavastuuta.
Kokkolassa paljastettu teos on Oulussa asuvan, alkujaan Yhdysvalloissa syntyneen, Mary Jane Gregoryn taideteos nimeltään Tapiolan ihmiset. Työ on polttamalla tehty useampiosainen lasiteos, joista kolme osaa on Kokkolassa ja kaksi osaa sijoittuu Oulun toimiston tiloihin.
Tiedotuspalvelut/Tuula Laru