Kuluttajat luottavat omaan talouteensa, Suomen talouden näkymät hyvät

Tapiola Pankin Arjen katsaus 1/07


21.3.2007
LEHDISTÖTIEDOTE

Suomen talouden näkymät ovat edelleen hyvät ja kuluttajat katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. Vain 6 prosenttia uskoo oman työllisyystilanteensa heikentyvän lähivuosien aikana. Tämä näkyy myös lainojen otossa, sillä Tapiola Pankin palvelujohtajan Marja Pajulahden mukaan osa kuluttajista hakee tuloihinsa nähden suuria lainoja. Arjen katsaus on Tapiola Pankin uusi tapa tarkastella talousnäkymiä tavallisen kuluttajan kannalta.

Suomen talouden näkymät ovat edelleen hyvät, vaikka talouskasvu hidastuu kansainvälisen talouden mukana vähitellen alle kolmeen prosenttiin. Inflaatio säilyy hitaana alle kahdessa prosentissa ja työttömyys laskenee alle seitsemän prosentin ensi vuonna, kertoo tuore Tapiola Pankin Arjen katsaus. Ennusteen mukaan EKP nostaa korkoa 4 prosenttiin.

Lainanottohalukkuus pysynyt korkealla

Koronnostopaineet eivät vielä näy markkinoilla. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on säilynyt vahvana. Tapiola Pankin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli neljä viidestä (82%) suomalaisesta ilmoittaa heidän taloutensa ostovoiman parantuneen tai säilyneen ennallaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Usko omaan työpaikkaan on lujassa, vain 6 % vastaajista uskoi oman työllisyystilanteensa heikentyvän lähivuosien aikana.


Tämä näkyy myös pankin lainaluukulla. ”Tällä hetkellä ympäristö on lainanottajalle suotuisa. Osa kuluttajista hakee edelleen rohkeasti isompia lainoja pienemmillä tuloilla”, arvioi Tapiola Pankin palvelujohtaja Marja Pajulahti. ”Silloin oma talous kiristetään äärimmilleen ja se ei ole tervettä. Lainojen hoitoon pitäisi riittää noin 30–40 % perheen tuloista verojen jälkeen.”

Asuntoluottohakemusten yhteydessä pankissa tehdään kartoitus, mutta kulutusluotot ovat vaaran paikka. ”Lainanottajan on oltava realistinen, sillä asiakas vastaa päätöksistään. Rehellisyys itselleen on tärkeää, kukaan ei elä vuosia kaurapuurolla”, Pajulahti arvioi. ”Jos kulutusluottoja on kuitenkin päässyt kertymään, on yksi kulutusluotto edullisempi kuin monta pientä vippiä. Jokaisesta luotosta koituu kuluja.”

Huomio kokonaismenoihin

Pajulahti muistuttaa, että arjen talouteen liittyy lainan lisäksi muita kuluja, joissa on nousupaineita. ”Kannattaa varautua keskimäärin 2 %:n vuosittaiseen korotukseen menojen yhteismäärässä. Esimerkiksi energian hinta, työ- ja matkakulut nousevat vuosittain. Tällä hetkellä kannattaa laskea lisävaraksi vielä prosentin koronnousuvara.”

Pelkkään marginaaliin tuijottaminen voi tulla Pajulahden mukaan todella kalliiksi, jos kokonaisuuteen kuuluvat myös lainaturva ja sijoitukset, joiden kuluja ei selvitä tarkasti. Tietoisuus kuluista on muutenkin Pajulahden mukaan heikolla tasolla. Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista, eli 54 prosenttia, ei tiedä paljonko heidän palkkatililleen maksetaan korkoa. ”Lisäksi vastaajat, jotka sanoivat tietävänsä tilinsä koron, vastasivat vaihtelevasti. Kysyttäessä korkoa vastauksen keskiarvoksi tuli 0,9 % - oikean keskiarvon liikkuessa markkinoilla 0,1 - 0,2 %:n vaiheilla. Tästä päätellen vain harva tietää, mitä pankit heille maksavat.”

Asuntomarkkinat vetävät edelleen

Asuntomarkkinoiden tasoittumisesta huolimatta asuntojen kysyntä on edelleen vahvaa. ”Kysyntää pitävät yllä väestön muuttoliike kasvukeskuksiin, hyvä työllisyys ja kuluttajien luottamus omaan talouteensa”, arvioi Pajulahti. Ylikuumenemisen merkkejä ei kuitenkaan ole näkyvissä asuntomarkkinoilla. Vuokra-asuntojen kysyntä on joillakin alueilla erittäin kovaa omistusasumisen suosion ja korkeiden asuntohintojen seurauksena.


Omakotirakentajan kannattaa tällä hetkellä ottaa kohonneet rakennuskustannukset huomioon. Suurempi vaara saattaa kuitenkin piillä työvoiman saatavuudessa. ”Rakentajia on tällä hetkellä vaikea löytää, mikä saattaa keskeyttää rakennustyöt ja se maksaa”, Pajulahti varoittelee.

Taloustutkimus kysyi helmikuun puolessa välissä Tapiola Pankin toimeksiannosta puhelimitse 500 suomalaiselta arjen talouden asioista. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 4 prosenttiyksikköä.

Uusi Arjen katsaus ilmestyy 2 kertaa vuodessa

Tapiola Pankin Arjen katsaus löytyy kokonaisuudessaan Tapiolan verkkopalvelusta www.tapiola.fi/arjenkatsaus.

Uusi Tapiola Pankin Arjen katsaus korvaa maalis- ja syyskuun suhdannekatsaukset. Jatkossa Tapiola Pankin suhdannekatsaus ilmestyy samansisältöisenä kuin ennenkin kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Talousnäkymiä tavallisen kuluttajan kannalta tarkastelevat Arjen katsaus ilmestyy maalis- ja syyskuussa.

Lisätiedot

Kuluttajien talousasiat:
Marja Pajulahti, Palvelujohtaja, Tapiola Pankki
puh (09) 453 7106, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tapiola.fi

Suomen talous:
Jari Järvinen, pääekonomisti, Tapiola-ryhmä
puh (09) 453 2049, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tapiola.fi

Asuntomarkkinat:
Tuomo Halttunen, Kiinteistöanalyytikko, Kiinteistö-Tapiola Oy , puh (09) 453 2767, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tapiola.fi


Tiedotuspalvelut/Rami Saarela



Jaa