Tapiola Pankin Arjen katsaus 2/2009: Kuluttajilla vaihteleva käsitys oman taloutensa turvaverkosta – Suomen taloudessa heikot näkymät jatkuvat

16.9.2009
LEHDISTÖTIEDOTE

Suomalaiset tuntevat vaihtelevasti lainaturvavakuutustensa ominaisuuksia. Yli 40 prosenttia lainaturvan ottaneista ei tiedä tai ei osaa sanoa, kuinka vakavasta vammautumisesta tai haitasta pitää olla kysymys, että lainaturvavakuutuksesta voi saada korvausta. Viidesosa vastaajista ei tiedä, missä tapauksessa saa korvausta, jos joutuu lomautetuksi tai työttömäksi. Tämä selviää Tapiola Pankin Arjen katsauksesta. Suomen taloudessa Tapiola ennakoi suhdannepohjan olevan vasta edessä. Suomen talouskasvu supistuu tänä vuonna 7,2 prosenttia, ja työttömyys uhkaa nousta vuonna 2010 yli 11 prosenttiin. Asuntomarkkinoilla kaupan piristyminen on pysäyttänyt hintojen laskun.

Tapiola Pankin Taloustutkimuksella teettämä Arjen katsauksen kyselytutkimus osoittaa, että noin joka kolmannella vastaajista on asuntolainaa ja heistä noin joka kolmannella on asuntolainalle lainaturvavakuutus. Lainaturvavakuutuksen ovat muita useammin ottaneet alle 35-vuotiaat, pienituloiset ja perheet joissa on alle 13-vuotiaita lapsia.

”Vastaajaryhmä on elämäntilanteessa, jossa asuntolainat, tulojen riittävyys ja perheen elintasosta huolehtiminen kasaantuvat yhteen. Kuitenkin tutkimuksemme osoittaa, että samalla ryhmällä talouden rahallista liikkumavaraa kuukautta kohti on enintään muutama sata euroa. Perinteinen lainaturvavakuutus ei välttämättä ole paras vaihtoehto turvaksi, jos oma ja perheen taloudellinen tilanne yllättäen muuttuu vaikkapa työn loppumisen takia. Esimerkiksi joissakin lainaturvavakuutuksissa työttömyys- ja työkyvyttömyysvakuutus päättyy jo viiden ensimmäisen vuoden jälkeen. Olisikin tärkeää ymmärtää, että hyvässä henkilövakuutusturvassa huomioidaan useita eri asioita, joista laina on vain yksi tekijä. Siksi lähtökohdan tulisikin olla kokonaisturva pelkän lainan turvaamisen sijaan”, Tapiola Pankin varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti sanoo.

Vastaajista 60-80 prosenttia sanoi tietävänsä, missä tapauksissa lainaturva korvaa esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen tai vammautumisen seurauksia. ”Uskallan silti väittää, etteivät ihmiset todellisuudessa täysin tunne lainaturviensa ominaisuuksia. Suosittelen kaikkia lainaturvan ottaneita tarkistamaan, kestääkö tuote kriittisen tarkastelun”, Pajulahti sanoo.

Suomalaisilla huoleton suhtautuminen oman taloutensa hoitoon

Yhteensä vajaat 40 prosenttia vastaajista kertoi, että omassa taloudessa on kuukausittaista rahallista liikkumavaraa enintään 300 euroa. Kysyttäessä, luottavatko vastaajat yhteiskunnan hoitavan riittävän taloudellisen turvan tulevaisuuden varalle, yhteensä 52 prosenttia vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä. Kaksi vuotta sitten täysin tai melko samaa mieltä oli 45 prosenttia vastaajista.

”Kuluneen vuoden finanssikriisi huomioon ottaen suomalaiset näyttävät suhtautuvan taloutensa hoitoon varsin huolettomasti. Kyselymme osoittaa lisäksi, että 12 prosenttia suomalaisista uskoo työllisyytensä heikkenemiseen lähivuosina, mikä on edelleen kaksi kertaa niin paljon kuin elokuussa 2008. Jos taas joutuu työkyvyttömyyden takia pois töistä, on hyvä tietää, että Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen työkyvyttömyyseläke vuonna 2007 oli vain noin 1000 euroa kuukaudessa. Kannustan jokaista tutkimaan oman taloutensa kokonaisuutta ja kestokykyä ja miettimään, miten itse voisi parhaiten varautua mahdollisiin muutoksiin ja turvata tulevaisuuttaan”, Pajulahti sanoo.

Suomen taloudessa pohja vielä edessä - bruttokansantuote supistuu 7,2 prosenttia

Suuret teollisuusmaat kulkevat jo kohti elpymistä, mutta Suomessa suhdannepohja on vasta edessä vuodenvaihteen tienoilla. Tapiola ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 7,2 prosenttia, eli talouskasvu jää yhtä huonoksi kuin lamavuonna 1991. Lomautusten ja irtisanomisten seuraukset näkyvät todellisuudessa vasta ensi vuonna, ja työttömyys noussee vuonna 2010 yli 11 prosenttiin.

”Uskomme kuitenkin, että kokonaistuotannon supistuminen pysähtyy talven ja alkukevään aikana, ja olemme hivenen nostaneet vuoden 2010 kasvuennustettamme -0,3 (-0,5) prosenttiin. Tulevan talouskehityksen kannalta yksi suurimmista riskeistä kuitenkin on, että yleisö ja päätöksentekijät alkavat uskoa talouden nopeaan elpymiseen, ja talouspolitiikkaa kiristetään liian aikaisin. Elvytystä ei pitäisi vielä lopettaa, ja kaavaillut veronkorotukset jo kesällä 2010 kuulostavat liian aikaisilta”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.

Inflaatio pysyy -0,5 prosentissa tänä vuonna, kuten aiemmin ennustettiin. Arjen katsauksen tutkimus heijastelee kuluttajien epävarmoja tunnelmia, sillä vajaa neljännes vastaajista kokee, että oma talouden ostovoima on heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Näin kokevat useimmin pieni- ja keskituloiset, jotka eivät ole työelämässä. Arvio ostovoiman kehittymisestä on hieman heikentynyt keväästä 2009.

Piristynyt asuntokauppa pysäytti hintojen laskun


Asuntokaupan virkistyminen vuoden 2009 toisella neljänneksellä on näkynyt myös hintakehityksessä. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä 3,9 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 5,8 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna hintataso on kuitenkin vielä selvästi alhaisempi. Muualla Suomessa uusien asuntojen hinnat laskivat edelleen.

”Asuntojen hintakehityksessä on palattu vuodenvaihteen korjausliikkeen jälkeen ansiotasokehitystä noudattavalle uralle, ja on todennäköistä, että lähitulevaisuudessakin näin jatkuu. Rahoitusmarkkinan elpymisestä huolimatta kaikkia talouden taantuman vaikutuksia ei ole asuntomarkkinoillamme vielä nähty”, Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen arvioi.

Arjen katsauksen kyselyn teki Taloustutkimus puhelimitse elokuussa viikoilla 32-33/2009. Kyselyyn vastasi 996 15-79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on +/-3 prosenttiyksikköä. Tapiola Pankin Arjen katsaus löytyy osoitteesta tapiola.fi/arjenkatsaus. Suomen talouskatsaus ja asuntomarkkinakatsaus löytyvät osoitteesta www.sijoitustalous.fi.


Lisätiedot


Arjen katsaus
Marja Pajulahti
varatoimitusjohtaja
Tapiola Pankki
puh. (09) 453 7106

Suomen talous
Jari Järvinen
pääekonomisti
Tapiola-ryhmä
puh. (09) 453 2049

Asuntomarkkinat
Vesa Immonen
toimitusjohtaja
Kiinteistö-Tapiola
puh. (09) 453 3412


Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tapiola.fi


Tiedotuspalvelut/Tiina Riippa



Jaa