19.9.2007
LEHDISTÖTIEDOTE
Suomen talouden näkymät ovat edelleen erinomaiset, ja työttömyys jatkaa laskuaan. Vahvasta kasvusta ja työvoimapulan ensioireista huolimatta inflaatio ei ole merkittävästi kiihtynyt. Suomen inflaatiovauhti on pysytellyt euroalueen kuluttajahintaindeksin keskiarvon alapuolella, kertoo tuore Tapiola Pankin Arjen katsaus. Ennusteen mukaan EKP jatkanee koronnostoja ainakin tasolle 4,25 %.
Markkinoiden viimeaikaisen epävakauden myötä monet suomalaiset lainanottajat ovat alkaneet pohtia korkokaton hyödyllisyyttä. Tapiolan näkemys on, että nykyisessä suhdanne- ja korkotilanteessa korkokatto ei välttämättä ole laina-asiakkaan edun mukainen tuote. ”Suosittelemme koronnousuun varautumista säästämällä”, neuvoo Tapiola Pankin palvelujohtaja Marja Pajulahti.
Korkokaton voi korvata säästämällä
Korkokatto on lainanottajalle hyvä vain, jos korot nousevat todella paljon ja pysyvät pitkään ylhäällä. Pajulahden mukaan pohjimmiltaan kyse on todennäköisyyslaskennasta. ”Pitää miettiä nousevatko korot, kuinka paljon ja kuinka pitkäksi aikaa. Kuinka todennäköistä on, että 12 kuukauden euribor nousee yli viiteen prosenttiin ja pysyy siellä seuraavat kymmenen vuotta?”, kysyy Pajulahti. ”Meidän näkemyksemme mukaan se ei ole kovin todennäköistä.”
Varsinkin lainarahalla korkokattoa maksavien kannattaa harkita tarkkaan. ”Jos korkokattomaksu rahoitetaan lainalla, siitä maksetaan myös korkoa. Esimerkiksi 150 000 euron lainan suojaaminen 5 %:n tasolle maksaa seuraavaksi 10 vuodeksi noin 3,5 % lainapääomasta eli noin 5 250 euroa. Lainana se nostaa kuukausierää noin 37 euroa. Suojaa saa 10 vuodeksi, mutta maksettavaa tulee 20 vuodeksi. Lopulliseksi hinnaksi tulee noin 8 880 euroa”, Pajulahti laskee.
Pajulahti neuvoo laittamaan korkokattoon varatun summan säästöön ja suojautumaan sen avulla koronnousulta. ”Jos säästää 50 euroa kuussa, vuodessa talteen kertyy jo 600 euroa. Sillä summalla pystyy varautumaan n. 0,5 %:n koronnousuun 150 000 euron lainassa. Ja jos korko ei nouse, sinulla on rahat säästössä johonkin muuhun käyttöön.”
Lähes puolet uskoo yhteiskunnan huolehtivan heille taloudellisen turvan tulevaisuudessa
Tapiola Pankin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 62 % suomalaisista säästää tulevaisuuden varalle. Yllätyksenä tutkimuksesta tuli ilmi se, että vaikka nk. ensimmäisestä perijäsukupolvesta on puhuttu paljon, vain kaksi sadasta suomalaisesta uskoo perintönsä riittävän vanhuuden varalle. ”Yllättävää tuloksen valossa on myös se, että 28 prosenttia ei varaudu mitenkään tulevaisuuteen säästämällä. Lisäksi lähes puolet suomalaisista (45 %) on täysin samaa tai melko samaa mieltä sen väittämän kanssa, että yhteiskunta hoitaa heille riittävän taloudellisen turvan tulevaisuuden varalle”.
Pajulahden mukaan tulokset kertovat siitä, että suomalaiset eivät ole vieläkään havahtuneet. ”Esimerkiksi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan alkavat työeläkkeet ovat tulevaisuudessa noin 40–50 prosenttia viimeisten työskentelyvuosien palkasta olettaen, että henkilö työskentelee 63–65-vuotiaaksi. Ihmisten pitää rehellisesti miettiä, riittääkö sellainen summa heille”.
Nuorimmat, eli 15 -24 -vuotiaat, säästivät odotetusti vähiten tulevaisuuden varalle, mutta kaikissa muissa ikäryhmissä säästettiin lähes yhtä paljon. ”Ikä ei ollut säästämisessä selittävä tekijä, vaikka luulisi, että ihmiset alkaisivat viimeistään lähempänä eläkeikää säästää”.
Vanhuuden päiviin säästäminen tärkeää aloittaa ajoissa
Pajulahti muistuttaa, että vanhuuden päiviin varautuminen on tärkeää aloittaa ajoissa. “Kolmekymppiselle, joka laittaa satasen kuussa syrjään eläkepäiviä varten, vuoden odottelu säästämisen aloittamisessa merkitsee kolmenkymmenen vuoden päästä yli 10 000 euron potin menettämistä, kun säästösumma on kasvanut korkoa korolle 10 %:n tuotolla”.
Pajulahti kehottaa lisäksi kiinnittämään huomiota eri säästömuodoista perittyihin palkkioihin. Prosenttiyksiköllä on hänen mukaansa väliä. ”Esimerkiksi sadan euron kuukausisäästöissä prosenttiyksikön ero voi merkitä 30 vuoden kuluttua 27 000 euroa: 7 %:n tuotolla sinulle kertyy 123 000 euroa ja 8 %:n tuotolla 150 000 euroa”.
Vuokrat jatkavat nousuaan asuntojen hintojen tasaantuessa
Asuntojen hintojen nousuvauhti on tasaantumassa, kertoo Kiinteistö-Tapiolan kiinteistösijoitusjohtaja Vesa Immonen. Merkkejä asuntojen hintojen yleisestä laskusta koko maassa ei ole kuitenkaan nähtävissä. Asuntojen vuokrien hinnat ovat puolestaan nousussa, ja Immonen uskoo vuokrien kasvun jatkuvan. “Jos vuokrien ja asuntojen hintakehitys eriytyy vielä paljon, asuntosijoittaminen alkaa olla uudestaan harkitsemisen arvoista”.
Asuinrakentamisen kääntyminen laskuun tukee vuokrien nousua. “Vuokramarkkinoille useimmin päätyvien rivi- ja kerrostaloasuntojen rakentaminen on vähentynyt selvimmin. Uusia omakotitaloja puolestaan rakennetaan saman verran kuin edellisvuonna”, arvioi Immonen.
TAUSTATIETOA:
Taloustutkimus kysyi puhelimitse elokuussa 2007 Tapiola Pankin toimeksiannosta 15 – 79 -vuotiailta suomalaisilta arjen talouden asioista. Vastaajia oli yhteensä 1006. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 3 prosenttiyksikköä kaikkien vastaajien kohdalla.
Tapiola Pankin Arjen katsaus löytyy kokonaisuudessaan Tapiolan verkkopalvelusta www.tapiola.fi/arjenkatsaus.
Tapiola Pankin Arjen katsaus korvasi tänä vuonna maalis- ja syyskuun suhdannekatsaukset. Jatkossa Tapiola Pankin suhdannekatsaus ilmestyy samansisältöisenä kuin ennenkin kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Talousnäkymiä tavallisen kuluttajan kannalta tarkastelevat Arjen katsaus ilmestyy maalis- ja syyskuussa.
LISÄTIEDOT
www.tapiola.fi/arjenkatsaus
Kuluttajien talousasiat:
Marja Pajulahti, Palvelujohtaja, Tapiola Pankki
puh (09) 453 7106, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tapiola.fi
Suomen talous:
Jari Järvinen, pääekonomisti, Tapiola-ryhmä
puh (09) 453 2049, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tapiola.fi
Asuntomarkkinat:
Vesa Immonen, Kiinteistösijoitusjohtaja, Kiinteistö-Tapiola Oy, puh (09) 453 3412, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tapiola.fi
Tiedotuspalvelut/Rami Saarela